desibeli.net verkkojulkaisu

Kirjaudu | Rekisteröidy

Klassikko

Uriah Heep – vuodet 1970-1973

Uriah Heep lukeutuu varhaisen brittiläisen hardrockin keskeisimpiin edustajiin. On löydettävissä koulukunta, jolle yhtyeen viisi ensimmäistä studioalbumia, vuosien 1970 ja 1972 välillä ilmestyneet ...Very 'Eavy ...Very 'Umble, Salisbury, Look at Yourself, Demons and Wizards ja The Magician's Birthday edustavat laadukkainta koskaan julkaistua rockmusiikkia. Mainituille pitkäsoitoille sisältyy koko joukko klassikkokappaleita Gypsystä Sweet Lorraineen.

Pienet

Elokuun pienet

Elokuun pienjulkaisujen koosteessa poimitaan vielä parhaita paloja kesän herkuista, tosin mukana on myös uunituoreita tallenteita. Elektronisen musiikin osuus on normaalia korkeampi ja miltei täysin kotimaista koostetta värittävät myös muutamat halki tyylilajien loikkivat väriläiskät. Kesä saattaa olla pian ohitse, mutta kaikki kukat saavat kukkia kun mukana ovat: 3B3T, Arttu Tolonen, Blastromen, G.O.M., IHME JA KYLLÄ, In Alias, Jalmari Olavinpoika, Janne Suhonen & Surmanajajat, Kantakaupungin Leijuva Pöly, Lapua-Uusi-Guinea, Martti Servo & Napander, Memoire Profonde, Rare Breed, Stingray 6000, The Rorts sekä Toinen Kadunpoika.

Klassikko

ZZ Top - vuodet 1969-1990

Teksasin pieni boogieyhtye ZZ Top perustettiin vuonna 1969. Kitaristi/solisti Billy Gibbonsin, basisti/solisti Dusty Hillin ja juuri 77-vuotiaana edesmenneen rumpali Frank Beardin muodostaman kivikovan trion vuonna 1971 ilmestynyt esikoisalbumi edusti vielä melko puhtaasti bluesia. Boogiekaava löytyi vuonna 1972 ilmestyneellä toisella pitkäsoitolla Rio Grande Mud, jolta poimittiin lisäksi ensimmäinen singlehitti Francine. Vuonna 1973 ilmestynyt Tres Hombres lienee ZZ Topin varhaistuotannon huipputyö. Bändin juna jyskytti vuosikymmenestä toiseen. Vuoden 1983 Eliminator teki ZZ Topin jäsenistä todellisia megatähtiä ja vuonna 1990 ilmestynyt Recycler käynnisti trion 90-luvun varsin vakuuttavasti.

Ajankohtaista

Mylsä II – paluu juurille

Rakkaudentunnustukset ovat aina kauniita, mutta kuinka jatko-osa voi toimia moisessa yhteydessä? Mylsä II on toki jo toinen levy samasta aiheesta, mutta kiintymyksen kohde on tällä kertaa paikka. Tarkemmin sanottuna Kouvolan Anjalankoskella sijaitseva piskuinen Myllykoski, jonka lempinimi on Mylsä. Roots-vetoisesta musiikista rakentuva Mylsä II on 14 raidan mittainen kokonaisuus, jonka jokainen laulu liittyy jotenkin Myllykoskeen ja myllykoskelaisuuteen. Äänessä ovat mm. Suonna Kononen, Arto Pajukallio, Otto Pilli ja Mika Byman.

Haastattelu

Aleksi Mattila – modernisti vanhahtava tekijä

Aleksi Mattilan mainio esikoialbumi Me vastaan maailma avasi suomenkielisen rockin sisäisiä maailmoita innoittavasti. Monen vahvan sinkkuraidan ansiot ovat yksi puoli levystä, mutta kaikkea sitoi yhteen poikkeuksellisen vahva ja ehdottoman oma soundi. Tyyli kesti jopa levyn pari pisteliäämpää sivupistoa, jotka haiskahtivat hetken särähtäviltä sivulyönneiltä. Oli aika haastatella tekijää musiikin takaa.

Livearviot

Jytäkesä Go-Go

Jytäkesä Go-Go on yksi maan parhaista festivaaleista, ja ainoastaan täysi idiootti voi olla eri mieltä. Desibeli.netin Teemu Purhonen otti selvää, kuinka paikkansa kotimaisella festarikentällä vakiinnuttanut musiikkijuhla onnistui sateisena kesänä 2026.

Ajankohtaista

Duudsonit-elokuva: Kotiinpaluu (Original Motion Picture Soundtrack)

Duudsonit on kotimainen esiintyjäryhmä, joka on saanut jo useamman sukupolven pyörittelemään päitään ja silmiään niin stunteillaan, tempuillaan kuin jutuillaankin. Osumia on otettu yli 25 vuoden ajan ja juttua on viety johdonmukaisesti eteenpäin siinä samalla. Duudsonit-elokuva: Kotiinpaluu nostaa joukon jälleen parrasvaloihin ja elokuvaa varten tehtiin komea ääniraita-albumi. TJOY:n kolme ja The Odorantsin yksi biisi vastaavat kovemmasta menosta, kun taas Tuomas Kantelisen säveltämä elokuvamusiikki on tunnelmallisempaa materiaalia.

Klassikko

Iron Maiden - eräs brittiheavyn ikoneista

Iron Maiden on eräs kaikkein legendaarisimmista ja myös suosituimmista brittiheavyn edustajista. Basisti Steve Harrisin perustama yhtye julkaisi ensiksi kaksi Paul Di' Annon vokalisoimaa albumia. Vuonna 1982 ilmestyneellä Number of the Beastillä solistiksi vaihtui Bruce Dickinson. Vuoden 1983 Piece of Mind oli ensimmäinen Maidenin legendaarisimman lineupin (Harris, Dickinson, kitaristit Dave Murray ja Adrian Smith, sekä rumpali Nicko McBrain) työstämä pitkäsoitto. Seuraava klassikkoalbumi oli vuoden 1984 Powerslave ja vuonna 1985 ilmestyi täydellisyyttä hipova livetupla Live After Death. Maidenin 80-luvun päättivät vuosina 1986 ja 1988 ilmestyneet albumit Somewhere in Time ja Seventh Son of the Seventh Son.

Ajankohtaista

Iso pyörä: Huojuva lato 2008–2026

Huojuva lato on tehnyt pitkän päivätyön suomalaisen kantrin leppoisilla laitumilla. Vuonna 2008 perustettu bändi on alusta asti nojannut Suonna Konosen elämänmakuisiin lyriikoihin ja amerikkalaisen perinnemusiikin soundiin. Pedal steel -kitarasta on samalla tullut nuotti kerrallaan osa suomalaista ja pohjoiskarjalaista perintöä, joka on kasvanut kuin varkain osiaan suuremmaksi.

Klassikko

The Eagles: The Eagles ja Desperado

Vuonna 1971 Los Angelesissa perustetusta The Eaglesistä on muodostunut eräs kaikkien aikojen menestyneimmistä yhdysvaltalaisyhtyeistä. Sen originaalikokoonpanon muodostivat kitaristi/solisti Glenn Frey, rumpali/solisti Don Henley, kitaristi/solisti Bernie Leadon sekä basisti/solisti Randy Meisner. Lähemmässä tarkastelussa ovat The Eaglesin kaksi ensimmäistä albumia, vuosina 1972 ja 1973 ilmestyneet pitkäsoitot The Eagles ja Desperado, joista on muodostunut eräitä kaikkien aikojen upeimmista saavutuksista countryrockin genressä.

Kirja

Markus Rantanen: Suuri säkkipillikirja

Markus Rantanen tarttuu uusimmassa kirjassaan suomalaisittain hieman eksoottisempaan soitinperheeseen. Suuri säkkipillikirja käy nimensä mukaisesti läpi monenlaisten säkkipillien historiaa ja merkitystä pääosin eurooppalaisesta kulmasta. Monille säkkipilli on synonyymi skotlantilaiselle musiikille, mutta kyseinen soitin omaa muinaiset ja laveat juuret. Rantanen käy yksityiskohtaisesti ja erittäin komein kuvituksin läpi soittimen historiaa ja matkaa halki maailman, avaten samalla eri kulttuurien ja kansojen tarinoita. Eikä suomikaan ole säkkipillitön maa, vaan myös pohjoisilla rannoilla mm. raccopillin nimellä kulkenut soitin on aikoinaan soinut – ja soi jälleen.

Klassikko

Dr. Feelgood - Wilko Johnsonin vuodet

Brittiläinen Dr. Feelgood on eräs kaikkien aikojen legendaarisimmista pubrockyhtyeistä. Sen originaalin ja samalla tunnetuimman kokoonpanon muodostivat solisti/huuliharpisti Lee Brilleaux, kitaristi Wilko Johnson, basisti John B. Sparks sekä rumpali John "Big Figure" Martin. Dr. Feelgood julkaisi ensiksi kaksi varsin laadukasta studioalbumia; pitkäsoitot Down by the Jetty ja Malpractise, jotka koostuivat sekä ensisijaisesti Johnsonin käsialaa olevista originaalikappaleista että tyylitajuisista alan coverbiiseistä. Vuonna 1976 ilmestynyt livelevy Stupidity nousi Feelgoodin albumeista ainoana Britanniassa listakärkeen. Vuonna 1977 ilmestynyt seuraava studioalbumi Sneakin' Suspicion jäi Johnsonin joutsenlauluksi Feelgoodin riveissä.

Artistihaku

Levyt

Pepe Ahlqvist
Dreaming Away

Octopus Syng
But Love is the Song We Hunger Anyway

SATANEN
Rokkii Varten & Taiteen Vuoks

Gamma Satan
Nuclear Waves

Heezer
Stereolith

Yleislakko
Ennen maailma oli metsää

Giglinger
Kasåkern

Kesy
Äärirajan maisemissa

Soft Knees
Milestone

Hypnoma
High and Just Proceedings

Pelle Miljoona Band
Kaiho

Sidi & The Crayons
The Song Was Gone Forever?

Raatelevat Puhvelit
Rajaseutu, Tuntematon

Jyrki Härkönen
Taiteilija – Jabin laulut pöytälaatikosta päivänvaloon

Makea Martti
Pimeää ainetta

Väinö Karjalainen
Birch Bark Letter

Dänkki Briha
Merjamaa

Us
Everybody's Giving Up The Cabaret

Dez Dare
These Days Are Wild & Blind

Px3Kauppila
KEN TÄSTÄ KÄY…

Who Stole The Lipstick
Outo valoilmiö taivaalla

Tams
Varjoleikki

Anemones
When You Have Ghosts

Saksa
Snooker

Haastattelut

Aleksi Mattila – modernisti vanhahtava tekijä

Jann Wilde & The Neon Comets palasi tribuuttibändinä

Anastus ja instrumentaalimatkat horisontin taa

Polut johtavat Suonuotiolle

Robin Aro ja elektropopin hallittu kaaos

Avaruusasemallinen tutkimusmatkailijoita

Haamuvalo – outoja ääni-ilmiöitä

Psykedeelisesti groovaava Luutalo

Suistamon Sähkö – kansanelektrobändi pop-voimalla

J. Ihminen – kuulautta, rauhaa ja kaaosta

J.Matkala – isoa kaihon kauneutta

Pauhaus – elektrorokkia pimeästä aineesta

Joonas Holmén + The Lossy Codecs ja unelmien sähkökitaralevy

Jonsjooel – luovuuden lähteiden jäljillä

Santeri Seessalo – trubaduuri hämärien puotien kujalta

Modem – täyteläistä synapoppia

Airuet – kahdeksanjalkainen rock-laboratorio

Kolaus ja Magnus-opus

Toinen Antti, toinen puoli

Hamina – aitoa tarttuvaa poppia

Aleksi Kii – musiikki elämäntapana

Super Glue Anxiety – punkista funkkiin ja ska’sta metalliin

Rokimpi ja realistisempi Dino Mansik

Nobody – vaikka sähköhaitari Marshallin torniin kiinni

Anthony Rausku – retroa tuoretta kitararockia

The Flim – modernia poprockia kaarilla

The Moontwins – garage, haitari ja kitara

Stuka – raakaa sotascifiä tyylillä