03.06.2005
Helsinkiläinen Kometa yhdistää raskassoutuista kitarajyrää mielikuvituksellisiin taustakilkutuksiin, omapäisiin tahdinvaihtoihin, kepeisiin ja svengaaviin jazz-väliosiin, menevään melodiaan ja pilventuoksuiseen laiskaan psykedeliaan. ”Beach Boys kohtaa QOTSAn” tai ” Black Sabbath meets The Beatles”... Bändin laulaja-kitaristi Olavi Vänttinen, onko tämä riittävän ”tarkka” kuvaus Kometan musiikista?
- No, musiikkiahan voi kuvailla monella tavalla mutta tavallaan se musiikki on siellä kuuntelijan korvien välissä. Tuo Black Sabbath meets The Beatles oli sellainen provokaatio. Nuo bändit on kuitenkin aika legendaarisia ja jos nuo saa yhdistettyä, niin eihän siinä voi pieleen mennä. Onhan siinä sen verran perää että sointuvaihteluissa meillä tulee tietty Sabbathmaisuus esille. Beatlesiltä otetaan vaikutteita melodisuudessa ja kokeellisuudessa. QOTSA ja Beach Boys...no mikä ettei. Ostin juuri muuten Pet Soundsin ihan sillä että voisin kuunnella kuinka paljon ollaan niistä vaikututtu. En ollut aiemmin kuullut.
Noin viisivuotiaaseen Kometaan kuuluu Vänttisen lisäksi lyömistä vastaava Timo Kinnunen sekä basisti Jari Laakkonen. Vänttisen mainion trumpetinsoiton lisäksi kaikkia herroja kuullaan myös koskettimien ääressä, tarpeen mukaan. Trumpetista Vänttinen kertoo:
- Trumpetti tuli joskus aika alkuaikoina. Olin soittanut joskus pienempänä sitä ja osasin asteikon. Puhuttiin treeniksellä vähän vitsaillen että sillä vois jotain vetää. Keltaisesta pörssistä Jari katto jonkun suht halvan ja käytiin se sitten ostamassa.
Bändin kovasti nousujohteisen historian tähänastisiksi kohokohdiksi Vänttinen tarjoaa levynjulkaisua, joka antoi paljon potkua tekemisiin ja uskoa tulevaisuuteen Myös alkuvuodesta 2004 vedetty kahden viikon Saksan kiertue oli yksi selkeä kiintopiste bändin uralle, ei niinkään menestyksen kuin soittotaidon kannalta. Vuosien mittaan trion musiikillinen näkemys on kovasti muuttunut. Alussa soitossa oli enemmän riffiä, nyt bändi on menossa koko ajan kohti rytmiä.
- Välillä tulee aina sellaisia rajapyykkejä, että huomaa itsekin että sitähän ollaan kehitytty taas. Nyt on kovasti sellainen vaihe. Treenikämpällä on huomattu triokokoonpanon uusia ulottuvuuksia. Soitamme vapaammin mutta tiukemmin.
Kometa on alusta asti ollut kolmen miehen kokoonpano, vain keikalla soittavia vierailijoita on harkittu. Vänttisen mukaan bändi ennemmin vaikka opettelee uusia soittimia, kuin muuttaa toimivaa koostumusta. Pakka menisi kuulemma pahasti sekaisin, jos pitäisi alkaa miettimään uusia sovituksia neljälle. Toinen kitara ainakin on täysin ulkona suunnitelmista. Bändin soitanto jakautuu epätasaisiin osuuksiin niin heviä, punkkia, groovea ja sheikkiä, osuudet riippuvat päivästä. Toisinaan tulee rauhallisia biisejä, toisinaan taas hevijytää. Vänttinen kertoo särökitaraan ja riffittelyyn kiteytyvän raskaamman osuuden olleen viime aikoina laskussa, kun taas grooven osuus on kasvanut.
Gravy –eepee julkaistiin Sue-lehden Battle Of The Bands -skaban voiton myötä tammikuussa 2003. Kysymykseen, jyräsikö Kometa kisat mennen tullen vai oliko vääntö voitosta tiukkaa, Vänttinen vastaa vaatimattomasti:
- Enpä tuosta tiedä. Me soitimme omat juttumme ja tuomarit sitten palkitsivat. Kaikki kunnia Suelle levytystuesta, mutta onhan tuollaiset bändikilpailut aika outoja loppujen lopuksi. Meille se oli kuitenkin mukava potku persiille.
Suen julkaistua kovasti kiitosta keränneen eepeen, saatiin odotella maaliskuuhun 2005 asti Kometan Bad Vugumin kautta julkaistua debyyttipitkäsoittoa Like A Light Bulb. Tie Vugumille kulki Vänttisen mukaan uutteran yrityksen myötä:
- Kyllä minä aina Heikosta nyin hihasta että julkasetko levyn. Se on niin tiukka mies laadun suhteen, että aina se sanoi että katellaanpa nyt vielä. Sitten tehtiin treenikämpillä uusista biiseistä (ja vanhoistakin) C-kasettidemo,
jonka annoin Heikoselle ja sit se sano, että nyt alkais kiinnostaa, kun hyvää materiaalia on kerta levyllinen.
Kometa tunnetaan ennen muuta hikisenä keikkakoneena, mutta monista ihastelevista arvioista päätellen aika hyvin kaava on onnistuttu tallentamaan myös levymuodossa. Alusta asti on ollut selvää, että levylle taltioidaan paradoksaalisesti niin Kometan livesoittoa kuin studioteknisin keinoin koristeltua musiikkia. Soittopohjia ei sen kummemmin ole editoitu, mutta niiden päälle on toteutettu muita musiikillisia visioita kuten stemmoja, urkuja
ja kaikkea pientä. Lähtökohtana oli Vänttisen mukaan semmoinen "punkkiasenteella tehty Queen-tuotanto".
Uusiakin biisejä on jo tehty, eli studioon ollaan menossa. Keikkoja Kometalta on luvassa kesällä ainakin Viron Rabarockissa, Ilosaaressa, Jörisrockissa ja Sararockissa. Festarikeikan erosta klubikeikkaan Vänttinen tiivistää:
- Mitä isommat PA:t, sitä enemmän jytkii. Mitä isompi lava, sitä suuremman tuulimyllyn mahtuu tekemään. Mitä enemmän porukkaa, sitä suuremmat abloodit. Ei meillä sen kummempia hevihirviöitä ole lavalla, soitto puhukoon
puolestamme.
Edellä mainitun Saksan kiertueen lisäksi Kometa on käynyt muuallakin ulkomailla ja palaute on ollut hyvää. Mitä nyt aina muutamia hulluja löytyy, jotka ei diggaa... Vänttisen mielestä olisi mukava soittaa enemmänkin ulkomailla, kun sitä porukkaa Suomessa on kuitenkin aika vähän. Ihannefestareilleen (jos kuolleista herättäminenkin olisi mahdollista) Vänttinen kokoaisi yhdeksi päiväksi seuraavan, mukavan monipuolisen ja vaikuttavan esiintyjäkaartin:
Bob Log III
Nirvana
Black Sabbath (noin vuonna 75)
Radiopuhelimet
Cosmo Jones Beat Machine
Captain Beefheart and his magic band
Melvins
HC Andersen
The Beatles (ja mielellään pisempi setti kuin 15 min.)
Jimmy Castor Bunch
Kometalla on muutama olennainen side hypnojunnaavasti itserakennetuilla pyykkitelineille soittavaan Cleaning Womeniin. Huolimatta molempien bändien aktiivisuudesta pahoihin päällekkäisyyksiin ei ole toistaiseksi törmätty. Olavin mukaan tämän kesän tiukimmat tilanteet ovat varmaan silloin kun CW soittaa Ilosaarirokissa III-lavalla päivällä ja illalla on Kometa -keikka Tammerfest -klubilla. Molemmat menokoneet ovat siis nähtävissä tänäkin kesänä...
Ilkka Valpasvuo, bändikuvat Kometa/Jussi S. Karjalainen
