Suistamon Sähkö – kansanelektrobändi pop-voimalla

Marginaalisesta haitaritranceryhmästä bilekansojen villitsijäksi kuin varkain kasvanut Suistamon Sähkö julkaisi uuden albumin. Yhtye on ottanut alusta asti hanakasti kantaa eri asioiden puolesta, eikä Lunta tupaan muodosta jatkumossa poikkeusta. Desibeli.net haastatteli värikkään yhtyeen kahta jäsentä, haitaristi/vokalisti Anne-Mari Kivimäkeä sekä konehuoneesta vastaavaa Eero Grundströmiä, ja sanottavaahan riitti.

Uuden albumin otsikkona on siis Lunta tupaan. Kenen tuvasta tässä on kyse ja mitä lunta sisään tulee?

Eero: - Äiti tuu ikkunaan -biisi avaa Lunta tupaan -teemaa, mutta eri kulmilla sitä käsitellään muutenkin. Lunta tupaan tulee erityisesti lapsille ja nuorille, joiden tulevaisuutta nakerretaan sekä planeetan tulevaisuuden että taloudellisten mahdollisuuksien suhteen. Lunta tupaan tulee myös vähemmistöille.

Eero: - Eri sukupolvilla on omat kokemuksensa petetyksi tulemisesta, mutta tämä petos mitä meidän sukupolvemme tekee juuri nyt seuraaville, on karmeudessaan aivan omaa luokkaansa.

Eero näkee jopa tilanteen niin haastavana, että tienhaara on jo takana ja moni on valinnut reittinsä parempaan aikaan fasismin, autoritaarisuuden ja jopa sodan kautta. Kuinka siis olla ihmisiksi maailmassa, joka on avoimen vihamielinen, jossa politiikka on usein kyynistä, ja perustuu yhä enemmän kaunaan ja kostoon? Kysymykset ovat arkoja ja huutavat vastausta.

Musiikki heijastaa aina syntymäaikaansa eri tavoin. Vuonna 2018 tunnistettiin polarisaatio, Tampere-18 -biisissä ja nyt kierrokset kovenevat. Vuonna 2021 Varokaa! Hengenvaara ja Kulkukauppias käsittelivät ilmastohätätilaa, joka sekin on sujuvasti ohitettu ja etusivulla on muut otsikot.

Eero: - 2021, Lunta tupaan tuli silläkin rintamalla. Kyllä lapset sitten lakaisee. Eihän fysiikka välitä ihmisten tunteista tai vaalisykleistä, mutta näillä mennään.

Alkuvuodesta 2021 ilmestynyt Varokaa! Hengenvaara kiristi tosiaan musiikkinne tahtia ja tuli silmille. Olen lainannut sittemmin usein lausettanne "metsästäjä-keräilijästä kuluttaja-hävittäjä", sillä sehän tarinamme isommassa kuvassa on. Pandemian suluissa hieman katveeseen jäänyt albumi olisi ansainnut enemmän huomiota, vaan takaisin näihin päiviin.

Uuden albumin sinkkuputki avautui jo vajaa vuosi sitten, kun kirivaihteella käyvä Taantumus vai taivas ilmestyi. Oliko kärkibiisi itsestään selvä valinta, vai antoiko retroilla visioilla pelaava 70-luvun muija kakkossinkkuna kirihaastetta.

Eero: - Taantumus vai taivas oli siinä kärkibiisien joukossa, mutta varsinainen syy valintaan oli niinkin proosallinen kuin että se tuli ensimmäisenä valmiiksi. Mutta onhan siinä selvä hittipotentiaali, vaikkakaan ehkä aivan koko kansan ralliksi siitä ei ole, kun siinä sanotaan liikaa asioita.

Eero: - Toisen sinkun kohdalla oli sitten ajatus että nyt vähän jotain erilaista, että ei ole elo pelkkää kapinointia. 70-luvun muija oli siinä sopivasti neljää vailla valmiina, ja taisikin kiriä ohi. On puhutellut ihmisiä. Ja siinä tuleekin toinen tärkeä puoli meistä: vaikka olemme tämän päivän teemoissa kiinni, niin samalla olemme itsemme ikäisiä. Se ei kuitenkaan tarkoita energian vähenemistä vaan päinvastoin, parhaassa iässä vauhti vain kiihtyy.

Elolempee-kappaleella vierailee M. Onko kyseessä peräti ensimmäinen virallinen vierailija albumeillanne?

Anne-Mari: - Kyllä, ensimmäinen virallinen vierailija. Mahtavaa että siihen pestiin saatiin M eli Minja Koski. Me ollaan törmäilty M:n kanssa siellä tällä keikkahommien lomassa, taidettiin viimeksi olla samoilla festareilla juhannuksena Kakskertasessa, Riippumaton Jussi -tapahtumassa. Keikkojen jälkeen takahuoneessa yhdessä pohdittiin kulkemisia majoitukseen – metsän kautta hämärässä oikaisten – ja sitten seuraavana aamuna jaettiin kokemuksia, miten kenenkin matka oli taittunut, niin kyllähän se antoi hyvän pohjan myös musiikin tekemiselle.

Yhteistyö studion puolellakin oli Anne-Marin mukaan mutkatonta ja hedelmällistä, keskustelevaa ja inspiroivaa. Sitten on tällainen toinenkin jännä yhteistyöviritelmä. Viime joulun alla julkaisitte Juuret-sinkun, jolla kuultiin myös Ismo Alankoa. Avaisitko hiukan tuon projektin taustaa?

Anne-Mari: - Juuret on tilaustyö, joka meille tipahti alkukesästä 2025. Työväen Sivistysliitto (TSL) antoi biisille teeman ja muuten saatiin vapaat kädet toteuttaa Juuret-biisi meille sopivan vierailijan kanssa. Ajallisesti albumin tekeminen ja sinkkujen julkaisu meni sekä meidän, mutta myös Ismon uuden albumin ja sinkkujulkaisujen kanssa sopivasti limittäin ja päällekkäinkin. Tilaisuus oli niin kiinnostava, että siihen tartuttiin, vaikka kummallakin artistilla oli omat julkaisusuunnitelmat jo pitkällä.

Onneksi näin tapahtui, sillä Juuret on ansiokas kappale. Räpeissä käydään läpi omien sukujen tarinoita ja kaiken kruunaa upea video. Ihmiskeho on ilmaisuvälineenä väkevä, videon koreografioista vastaa Akim Bakhtaoui ja ohjauksesta puolestaan Tero Ahonen. Sivuhuomiona mainittakoon, että Työväen Sivistysliiton kulttuurin teemoina vuonna 2025 ovat olleet juuret, siirtolaisuus ja musiikin merkitys osana yhteiskunnallisia muutoksia ennen ja nyt.

Nimenomaan te kaksi, eli haitaristi/vokalisti Anne-Mari Kivimäki ja konehuoneesta vastaava Eero Grundström, olette kirjoittaneet leijonanosan materiaalista bändin alkuaikoina. Onko tilanne muuttunut?

Eero: - Ekasta levystä neljänteen kulkiessa tilanne on mennyt yhä kollektiivisempaan suuntaan. Toki edelleen biisien pohjalla on useimmiten Kivimäen haitaririffi, ja Anne-Mari vastaa myös hyvin isosta osasta melodioita, mutta kaikki osallistuvat, niin sanoittamiseen kuin sävellyksiinkin. On pidetty koko porukalla biisisessioita, eri yhdistelmillä pienempiä porukoita, tehty yksin, kaksin, etänä, yhdessä, kirjoittamalla, äänittämällä.

Uudella levyllä demoista kasvoi huomaamatta lopullisia biisejä, ja paljon demoiksi tarkoitettuja ottoja päätyi levylle. Eli kehitys kehittyy Eeron kootessa sessioita yhteen ja silatessa pinnat. Minkä verran trad-kappaleita on uudella levyllä mukana?

Eero: - Nyt ei taida olla yhden ainutta. Se meidän vakkarihomma aiemmilta levyiltä ennestään tuttu trad-biisi johon tehdään räpit, puuttuu. Lämmöllä-biisissä on kyllä hyvin tradin kuuloinen lopetus ja trad-runolauluteksti ja Anne-Marin sävellys joka tyyliltään kumartaa sinne perinteen suuntaan.

Maailma myös muuttuu toisin tavoin, sillä konemestari Eero on jäämässä pois yhtyeen jäsenistöstä. Uuden levyn tiedotteessa mainitaankin jo Antti Puumalainen ja Paavo Malmberg, jotka liittyvät bändin livevoimaan ja ovat mahdollisesti myös uuden musiikin tekijöinä tulevaisuudessa.

Keikkabussiin nousevat Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen & Anne-Mari Kivimäki saavat siis uutta seuraa?

Anne-Mari: - Suistamon Sähkön äänitekniikan vastaava ja joillakin keikoilla myös koneosastolla lavalla nähty Paavo Malmberg ottaa Grundströmin paikan. Puumalainen jatkaa keikkabussissa istumista omalla työvuorollaan, vuorotellen sujuvasti Malmbergin kanssa.



Entä mitä voi odottaa, kun Suistamon Sähkö saapuu keikalle? Kuinka tarkkaan askelmerkit ovat ylhäällä, vai reagoiko Suistamon Sähkö kameleonttimaisesti yleisöönsä ja ampuu vaikka tarvittaessa lonkalta?

Anne-Mari: - Luvataan ainakin, että haitarin palkeet pumppaa energiaa, jolla saadaan tuotettua sähköä koneisiin ja rytmiä tanssijoille, jotka kutsuvat ja houkuttelevat koko keikkapaikan mukaan tanssilattian hypnoosiin. Me ollaan livebändi, joka elää yleisöstä ja yleisön mukana. Koskaan ei voi ihan tarkasti tietää mitä tapahtuu. Voi olla että lonkalta ja lapasesta lähtee, ässät vedetään hihasta sekä kanit hatusta, paitsi keikka-ajoissa pysytään. Me osataan lähteä sovitulla ajalla yleisön edestä pois.

Olette alusta asti tasapainoilleet kansanmusiikin ja modernien tanssimusiikin elementtien kanssa. Haitari soi ja digijytke antaa sivusta teknotaklausta. Notka-haitari ja trance olivat toki jo debyyttialbumilla parhaita kavereita, mutta kuinka tuo liitto on kasvanut ja kehittynyt vuosien ja levyjen myötä?

Eero: - Alkuaikoina oli enemmän pitkäkestoista junnausta, vähitellen biisien keskimääräiset rakenteet ovat menneet enemmän pop-biisin suuntaan. Tietty ydin on kuitenkin säilynyt: biisit rakentuvat nimenomaan haitarista ja laulusta käsin, ja biitit tehdään biiseihin eikä biisejä biitteihin. Kansanmusiikin kaiut tulevat luonnostaan kun kansanmusiikin kanssa paljon toimineet ihmiset rupeavat tekemään popmusiikkia.

Liitto kasvaa ja kehittyy. Tekijätkin ovat huomanneet, että Afrikan ja Latinalaisen Amerikan suunnilta on saatu lisää kierteitä kehiin ja tanssittavuus edellä mennään myös kohti tulevaa. Samoin lyriikoissa mennyt, nykyinen ja kaiketi hiukan tulevakin sekoittuvat. Cityshamaanit messuavat ja digirunonlaulajat rakentavat ykkösistä sekä nollista uusia taruja. Kritiikkiä on varmasti satanut, mutta kaksikko ei ota sen kummemmin kantaa bändin merkitykseen ajan suuressa virrassa. Historiaa voi tarkastella kuten kukin haluaa.

Uusi levy on siis tuloillaan ja sinkkuja on saatu jo mukavasti. Mitä seuraavaksi? Onko luvassa kiertueita, yhteistyöviritelmiä, musiikkivideoita ja sen sellaista?

Anne-Mari: - Ollaan haluttu rauhassa katsoa mitä uuden levyn julkaisun myötä tuleman pitää. Meillä on taipumus julkaista musiikkivideoita kun tilanne antaa myöten ja ideoita niihin tupsahtaa. Kiertäminen laajemmin niin Suomessa kuin kansainvälisesti on varmasti itse kunkin toivelistalla. Myös uusia yhteistyötarjouksia katsomme avoimin mielin. Vappuna jalkaudumme Tampereella taas kaduille ja toreille ihmisten pariin kevyellä Suistamon Sähkö PitStop kattauksella. Se on pandemia-aikaan kehittämämme kiertuekonsepti, joka on ketterä viedä yhtä lailla yksityisiin puutarhajuhliin, valmiiksi järjestetyn yleisötapahtuman keskelle tai vaikka erämaahan tiettömien taipaleiden ja polkujen varrelle. Nähdään siis vappuna ja kesällä vaikkapa Ilosaarirockissa.

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

Eero: - Levyn soundiin tärkeältä osalta vaikutti James Spectrum alias Jari Salo jonka miksaus ja jälkituotanto mätsäsi hienosti Eeron koneiden kanssa: molemmissa on käsityön, leikin ja analogisuuden eetos, ja pyrkimys “ajattomaan” soundiin, sellaiseen jossa olisi poptuotannosta tehot mutta ei tutuimpia maneereita tai viime viikon trendejä.

Anne-Mari: Meillä on superhieno uusi logo, Jani Maunulan suunnittelema, joka löytyy albumin kannesta ja uusista Suistamon Sähkön -paidoista. Ostohameet ojennukseen ja levy- & merkkukaupoille. Kulutuksen jälkeen on hyvä muistaa rakastaa ja laulaa rauhanlauluja.

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Mikko Mäntyniemi