Ajankohtaista

Elifantree: Hachi

01.03.2021



Alussa oli siis jazz, mutta em. kahdeksan lyömäsoitintaiteilijaa ovat olleet merkittävässä roolissa, rakennettaessa rajoja ylittävää kokonaisuutta. Onhan tuplalevyn nimikin Hachi, joka japanin kielellä tarkoittaa kahdeksaa. Nuo kahdeksan taitajaa ovat bändin vakiorumpali Olavi Louhivuori, svenginumero Gold Dustin paukuttelusta vastaava ruotsalainen Andreas Werliin, norjalainen Terje Isungset, tanskalainen Lisbeth Diers, englantilainen Marc Pell, sveitsiläinen Julian Sartorius, ranskalainen Yuko Oshima ja japanilainen Ryosuke Kiyasu.

Rytmit ja poljennot vaihtuvat, samoin äänikudelmien tiheydet, korkeudet sekä massat. Yhdistävä tekijä näille kaikille osasille on se, että niitä sitoo yhteen Hachin suurempi kehä. En osaa oikein kuvata sen olomuotoa, mutta mitä enemmän tuplalevyä kuuntelen, sitä ehyemmältä ja valmiimmalta kuulostaa. Monesti jäin kaipaamaan lisää Lyytisen saksofoneja ja Elifin laulua, mutta efektien, rapinoiden, kohinoiden ja naksahdusten sarjat pystyvät korvaamaan ns. biisimäisempien elementtien hetkittäistä puutetta.

Elifantree: Hachi En osaa myöskään tyhjentävästi sanoa, mistä Hachissa sitten lopulta on kyse, mutta näinä eristyksen ja sulkeutumisen aikoina se muistuttaa ainakin globaalimmasta ajasta. Päivistä jolloin saattoi tavata ihmisiä maailman eri kolkilta ja matkustaa suht huolettomana. Musiikillisesti Hachi on rohkeinta ja kunnianhimoisinta, mitä Elifantree on tähän mennessä tehnyt.

Ehk√§p√§ t√§m√§ on vasta uuden ja uljaan julkaisusarjan alku ‚Äď huomaan jopa toivovani moista. Sanon t√§m√§n, koska mielest√§ni Elifantree on l√∂yt√§nyt aivan uusia reittej√§, paikkoja ja ulottuvuuksia musiikin ja √§√§nitaiteen loputtomista universumeista.

Mika Roth




Lukukertoja: 374
Facebook
Artistihaku
Ajankohtaisissa myŲs