Ajankohtaista

Vuoden viimeiset kasetit

14.12.2020


Hertta: Huomenna minä ja sinä Hertta: Huomenna minä ja sinä
Guggenrecörds

Hertta nimen takaa löytyy helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Hertta Murtomäki. Yhdeksän laulun mittainen Huomenna minä ja sinä -kasetti on itse asiassa pitkäsoiton mittainen ja sen sydän muodostuu Hertan hiljaa lausumista runoista, joiden rinnalla kuullaan joitain kauniisti ja vaimeasti soitettuja soittimia. Kunnon tee-se-itse artistin tavoin Hertta on soittanut kaiken kuultavan itse, minkä lisäksi hän on nauhoittanut ja miksannut tuotoksen.

Mets√§inen folk ja utuinen pop lienev√§t ne selvimm√§t tienviitat, joilla Hertan uneliaat √§√§nimaailmat voinee l√∂yt√§√§. √Ą√§ness√§ ovat l√§hinn√§ somasti soitettu kitara, toisinaan enemm√§n rytmillist√§ ryhti√§ tarjoavat koskettimet/synat, sek√§ huilu. Biisit tasapainoilevat kuitenkin niin l√§hell√§ hiljaisuuden rajoja, ett√§ kasetin antiin saa todella keskitty√§ tarkoin ja ajalla, jotta salaisuudet ryhtyv√§t verkalleen paljastumaan. Runous on tietysti runoutta, mutta uskon jokaisen korvien tiet√§v√§n mist√§ ne pit√§v√§t.

Vaimeus ja suoranainen hiljaisuus eivät kuitenkaan toimi aina. Ehkä nämä kappaleet on vain pitänyt ikuistaa juuri tällaisella lo-fi folkpop tyylillä, kuka tietää. Silti kun sähköiset soittimet pääsevät hetkittäin paremmin esiin, jään kaipaamaan ilmaisuun vielä entistäkin enemmän ryhtiä. Sävellyksissä on mielestäni piilossa biisejä, jotka voisivat oikeasti loikata aivan uusille tasoille selkeämmällä tuotannolla ja ripauksella lisävoimaa. Hämmentävää, kiehtovaa ja outoa.

Mika Roth


Rillipää: Fragile Rillipää: Fragile

Rillipää tekee sen taas. Toukokuussa hämmästelin kitaristin kahden biisin sinkkua, jonka musiikillinen annos oli puristettu kolmeen ja puoleen minuuttiin. Nyt I’m Losing It ja On the Thin Ice ovat saaneet seurakseen kymmenen muuta raitaa, joista pisin on peräti kahden minuutin ja kuuden sekunnin mittainen.

Kaikki biisit ovat Rillipään kirjoittamia ja soittamia, äänitykset ja miksaukset ovat myös hoituneet omin voimin. Ainoa poikkeus DIY-rintamassa on Time For Us -kappale, jolla tekstin on kirjoittanut Rillipään kanssa Hanna ja vokaaleissa kuullaan Juuliaa. Kuinka ollakaan, pientä väriä palettiin tuova biisi vaikuttaa jo parin kierroksen jälkeen yhdestä parhaimmista. Mukavasti kylkeen potkivista punk-pop-rock -ralleista on mainittava mhyös pirtsakka Gotta Know All, minkä lisäksi em. I’m Losing It hyötyy ympäristönsä hälyisyydestä ja meluisuudesta.

Peräänkuulutan yhä selkeämpää soundimaailmaa ja toteutusta, koska osa biiseistä tahtoo edelleen tallautua särön ja kitarasoran sekaan. Pidemmässä juoksussa isommat annoskoot näyttävät kuitenkin toimivan, jos nyt rosoisuuden sekaan voisi heittää edes yhden tai kaksi iisimpää numeroa. Sapluuna on kieltämättä iskevä, mutta ei sitä nyt jokaiseen raitaan tarvitsisi sovittaa, eihän?

Mika Roth


Vitun Ninjat: Miekat, pommit ja heittotähdet Vitun Ninjat: Miekat, pommit ja heittotähdet

Maan mainio rockryhmä Vitun Ninjat on vilahtanut Desibeli.netin sivuilla jo kolmeen kertaan ennen tätä. Kaikki alkoi jo muinoin vuonna 2019, kun Mestari takoo pyrki nitomaan suomalaisen melankoliarockin ja kansainvälisen ränttätänttä bluesrockin toisiinsa. Taitettu kukka pisti Gene Simmons -saappaat jalkaan, hämmentäen vain entisestään. Kesällä olikin jo sitten aika kokea upeasti nimetty Viimeinen Vitun Ninja 2, joka sivalsi varoittamatta popahtavammalla terällä.

Nyt on sitten kokopitk√§ saatu kasaan ja kaikki em. sinkut ovat mukana t√§ll√§ per√§√§nantamattomalla C-kasetilla. Mittaa koko rynn√§k√∂lle kertyy sopivasti p√§√§lle puoli tuntia ja sinkkujahan on osattu lohkaista viel√§ pari lis√§√§kin, joten jokainen miekka ja heittot√§hti on ter√§ss√§ ‚Äď vai onko? Omaan n√§pp√§ryyteens√§ kompasteleva PVSFKN haiskahtaa hiukan pommilta, eik√§ √Ąl√§ vittuile Vitun Ninjalle taida l√§p√§ist√§ viimeist√§ haastetta rockmetallin saralla, mutta Jumalten tuuli onkin sitten mestarillinen liike mystisemm√§n rockin suuntaan. Samoin em. VVN2 on edelleen upeaa kuultavaa, eik√§ muissakaan sinkuissa ole valittamista

Koska laatusanat lentävät luotien tavoin, saattaa kokonaisuus törkkiä toisia kivuliaasti kylkiin. Hieman yksinpuolinen lähestymiskulma rockin ja metallin suunnalta on myös mahdollista kääntää heikkoudeksi, mutta summa summarum: Vitun Ninjat on ainakin totaalisesti oma juttunsa. Ja se on aina jotain.

Mika Roth




Lukukertoja: 633
Facebook
Artistihaku
Ajankohtaisissa myŲs