Sinkut - Kes�kuu 2019

femme balba: Vatip�iden Vatikaani
Secret Entertainment

femme balban motoksi on tarjottu lausahdusta: �Kippeet tekstit ja keppeet melodiat�. Ja onhan tuossa totuutta enemm�n kuin toinen puoli, sill� N�in heiluu! -sinkku sai bilemittariston neulat napsumaan iloisesti kaakkoon, itse tekstin osuessa kohteeseensa. Vatip�iden Vatikaani -kipaleella annetaan palautetta iholle k�yvist� l�hentelij�ist�, joiden ahdistelu �ityy pahimmillaan pelotteluksi.

Startissa soivat satumaiset kellot ja hiljainen kitara, vokaalit tulevat mukaan ja kaikki on onnellista � kunnes totuus r�v�ht�� silmille ja raivokertoimet ponnahtavat kattoon. Biisi paisuu turbohiivan voimalla, mutta hiljaiset osat muistetaan pit�� mukana, jolloin edes kliimaksikohtien ry�pytykset eiv�t painu takalaittomiksi. Napakka s�vellys ja todella rohkea sovitus, sek� teksti joka uskaltaa ottaa kantaa omin sanoin ja omalla tyylill��n. Vatikaania ei taidettu mainita edes nimelt�, mutta p�rj�ttiin sit� ilman Paaviakin.

Mika Roth

---

Iris Kukka: Tuomiop�iv�n pasuuna
Tuotantoyhti� Kimmo Helist� Oy

On olemassa folkkia ja sitten on olemassa sellaista toisenlaista folkkia, joka voi synty� alkujaan toisiaan vastaan sotivien ainesten ennakkoluulottomasta ja kaavavapaasta yhdistelyst�. Iris Kukka onnistuu samaan aikaan kuulostamaan puhtaalta folkilta Joni Mitchellin tyyliin, mutta kieroissa k��nn�ksiss� ja �v��riss� kurveissa� on my�s paljon Lou Reedin kapinaa sek� Tom Waitsin leikkimielist� mielipuolisuutta.

L�ht�kohtaisesti en innostu siit�, kun voimasanaa k�ytet��n tehostajana, mutta toisaalta: yll�tt�v�n� elementtin� p-sanakin toimii. Biisi svengaa ja veivaa aivan kuin Iris Kukka ja taustab�ndi soittaisivat helvetin odotusaulassa � kuuma on liekkien loimutessa ymp�rill�, mik� tuo ilmaisuun er��nlaista pid�telty� ep�mukavuutta, mutta hyv�ll� tavalla. Lauluharmoniat, rytmipuolen kikat ja hetkitt�in kuultavat runsaat puhaltimet nostavat my�s pinnoja. Onhan t�m� nyt jotain totaalisen muuta, mahtavaa ja erilaista. Syvin kumarrus my�s ihmemiestuottaja Roni Martinille, jonka osuus lopputulemasta on n�ht�v�sti merkitt�v�.

Mika Roth

---

Joacim: Raameissa
TarHill Production Oy

Sein�joelta kotoisin oleva Joacim on nuori r�pp�ri-muusikko, joka p��tyi aikoinaan musiikkiuralle vakavan sairauden johdosta. Negatiivisesta syntyi lopulta positiivista niin runsain mitoin, ett� nuorimies on jatkanut sittemmin musiikin saralla aina vain menestyksekk��mmin. Raameissa onkin jo viides sinkku, jonka Joacim on julkaissut vajaan kahden vuoden aikana.

Raameissa on soundeiltaan linjakas, urbaaniutta huokuva ja huippumoderni rap/pop helmi, naisvokalistin lauluosuuksien tuodessa pakettiin runsaasti vetovoimaa. Itse tarina on puolestaan teemaltaan ikiaikainen � l�hin ihminen on poissa, eik� h�n en�� tulle koskaan takaisin. Lyriikoissa ja tunnelmissa mennyt ja nykyinen limittyv�t toisiinsa useammalla tasolla, kun isosti soundaava mutta tilavaksi j�tetty biisi singahtelee popin ja r�pin v�lill�. Tuo ei-kenenk��n-maalla rohkeasti seisominen nostaakin Joacimin aivan omalle kukkulalleen.

Mika Roth

---

Joy Regwan: Back Alive
Stupido Records

T�t� ennen vain suomenkielist� materiaalia julkaissut Joy Regwan on siirtynyt ainakin yhden biisin ajaksi englanninkielisen ilmaisun pariin. Aiemmin jo pari sinkkua julkaissut 26-vuotias helsinkil�inen laulaja-lauluntekij� py�r�ytti itse asiassa toukokuun lopulle kaksi sinkkua, toisen suomeksi ja toisen englanniksi esitettyn�. Back Alive on biiseist� nopeampi ja kepe�mpi, joten valinnan edess� tartuin siihen.

Kipale ottaa mukavasti et�isyytt� suomalaiseen melankoliaan, vaikka seesteisess� pop-s�velm�ss� ei nyt varsinaisesti samppanjapulloja availlakaan � riehakkaasti nyt ainakaan. Soundi ja yleinen fiilis ovat aavistuksen unenomaisia, mutta kaiken alta kumpuaa toivo ja lupaus paremmasta huomisesta, mit� my�s kev�tt� ylist�v�t lyriikat alleviivaavat. Regwanin tyyli laulaa saa todella kuuntelemaan sanoja, akustisten ja s�hk�isten soitinten luodessa harmonisen ymp�rist�n.

Mika Roth

---

Kanslia: Antaa menn� vaan (kun on alam�ki)

Kanslia kuulostaa nimen� kovin viralliselta, mutta perusasioiden ��rell� pelaileva punkpoprock-orkesterihan se sielt� kanslian tiskin takaa paljastuu. Yhtye ottaa rohkeasti kantaa ilmastonmuutokseen ja pelaa todella vaarallista peli�, ihan suoranaista ven�l�ist� rulettia, sill� Kanslia luottaa sarkasmin ja ironian voimiin. Biisin n�k�kulma on uniikki, sill� se on: �satiirinen itkuvirsi hedonistisen suomalaismiehen k�rsimyksist� ilmastonmuutoksen keskell�. Noita sanoja kannattaa sulatella jonkin aikaa ja pohtia Kanslian urheutta.

Itse kipale on rennosti py�riv�� punketirollia, jonka kylkeen on ujutettu hiukan ska-keinuntaa. Kitarasoolo kuullaan puolentoista minuutin j�lkeen, eik� muoto muutenkaan yll�t�. Karin laulu on upotettu n�k�kulmaan sopivassa lakonisuudessa, kahdella kitaralla kudotut kuviot ovat ensiluokkaisia ja etenkin rytmiryhm� tekee vakaata ty�t�, kun tarpeetonta kankeutta v�ltell��n kaikin tavoin. Toivottavasti viesti saavuttaa kuulijat, mutta tietysti joku t�st�kin kiskoo taas herneen nen��ns�.

Mika Roth

---

Kauriinp��: Joutsenj�rventie

Vantaalainen Kauriinp�� on trio, joka hakee herkk�� tasapainoa amerikkalaisen countryrockin ja suomalaisen musiikkiperinteen v�lilt�. Melodia edell� ja kaiho kainalossa, mutta samaan aikaan katse tiukasti valoisampaan horisonttiin nauliutuneena. Yhtye korostaa musiikkinsa syvyytt� ja perinteisyytt�, mutta vaikka Joutsenj�rventie kertoo vuosikymmenten takaisista tapahtumista, on b�ndin toinen bootsi samaan aikaan tukevasti t�ss� p�iv�ss�.

Hitaasti liikkeelle l�htev� ja verkalleen etenev� biisi maalailee draaman kaarta, tarinan l�yt�ess� viimeisess� s�keist�ss��n historian tunteman lopputuleman. Kaiken ytimest� l�ytyy j�lleen rakkaus ja kaipuu, joka toimii veristen tekojen vastavoimana. S�hk�kitara piirtelee melankolisia nuottejaan, laulun ja tarpeettomankin v�h�isiksi j��vien taustalaulujen asettuessa muiden soitinten kanssa samaan linjaan. Kappaleen lakipisteess� kuullaan maisemaan istuva soolo, b�ndisoundin l�yt�ess� viel� uuden vaihteen juuri silloin kun tarve on suurin. Upean kuuloista ja puhuttelevaa.

Mika Roth

---

Kopra: L�p�ll�

Kopra on vuonna 2017 perustettu helsinkil�inen trio, joka sai sopivasti alkunsa h��keikalla. Kolmikko esitt�� suomenkielist� puoliakustista ja samaan aikaan kuitenkin sangen modernia poppia, jonka puoliskot tasapainottavat toisiaan. Ensimm�isell� omakustannesinkulla jo aiemmin pop-taivaan muissa liemiss� maustuneet herrat ovat l�yt�neet kirjaimellisestikin yhteisen s�velen, joten eih�n t�m� en�� pelkk� l�pp� ole.

L�hes neliminuuttinen siivu saa lent�v�n l�hd�n, kun mureat koskettimet, akustiset kitarat ja taustan bassovetoinen rytmipuoli antavat ns. t�yden hoidon. Vokalisti saakin pist�� parastaan, koska biisin rakenteet el�v�t villisti kuin parhaimmassa vedossa olleen ja elektroniset vempaimet l�yt�neen Stevie Wonderin konsanaan. L�p�ll� kuulostaakin veike�sti rakeiselta 70-luvulta ja kiilt�v�pintaiselta t�lt� p�iv�lt�, eri kerrosten sotkeutuessa toisiinsa. Parisuhdekarikoista puhutaan tietysti taas, eik� lempi ole koskaan niin yksinkertaista, kun v��r�t sanat eksyv�t aina suuhun. Ollaan siis varovaisia niiden l�ppien kanssa.

Mika Roth

---

Markus Perttula: N�ilt� lakeuksilta

Kolmatta sooloalbumiaan t�ll� hetkell� valmisteleva Markus Perttula julkaisee kes�n alussa kaksikin sinkkua, joista ensimm�inen on t�m� N�ilt� lakeuksilta -niminen folk-utuilu. Herrahan soittaa Sans Paradessa elektronisesti maustettua musiikkia, mutta sooloillessaan mies on puhtaasti Jeff Buckleyn valon n�hnyt orgaanikko.

N�ilt� lakeuksilta -kappaleessa ajassa matkaava kertoja kaipaa edes yht� yst�v��, mutta eih�n noilta tienoilta l�yd� erilaisuuteen ja yll�tt�vyyteen taipuvaista sielua. Voitkin siis etsi� onneasi vaikka Amerikasta saakka, mutta mit� lopulta j�� k�teen? Jokaisen unelman takaa l�ytyy mit� luultavimmin vain mahalaskuja, pettymyksi� ja umpikujia � mutta mit� muutakaan elo lopulta tarjoaisi. Perttulan laulu on pehme��, jopa varovaista, aivan kuin yksikin kovempi ��ni rikkoisi taian. Jouset helkkyv�t ja pomppivat nekin hiljaa taustalla, kun l�hemm�s viisiminuuttinen folkpop-kappale purjehtii puulastun tavoin ajan laineilla.

Mika Roth

---

Matti Johannes Koivu: Tulevaisuus
M.dulor

Matti Johannes Koivu kuuluu kiistatta suomalaisten laulaja-lauluntekij�iden k�rkiryhm��n, joka on viime vuosina leventynyt ilahduttavasti. L�ht�lauluja-albumin j�lkeen Koivu on pit�nyt jo jonkin aikaa matalaa profiilia, mutta uusi single ennakoi syksyll� julkaistavaa pitk�soittoa, mink� lis�ksi mies tulee aktivoitumaan my�s keikkarintamalla.

Tulevaisuus-kappale on syntynyt mit� selvimmin huolesta ja tulevan murehtimisesta. Onko meill� ensinn�k��n tulevaisuutta, ja mihin kaikkeen ilmastonmuutos ja ep�vakaa tulevaisuus viel� johtavatkaan? Koivun laulu ja akustinen kitara ovat kappaleen ydin, jotka saavat tukea synamatoista ja muista pikku aineksista, mutta p��piste on vokaaleissa sek� tietysti tekstiss�. P�iv�npaisteinen p�iv�retki saareen n�ytt�ytyy paratiisina lasten leikkiess� kilpaa, kunnes nukahtamaan ehtineet vanhemmat havahtuvat � onko jo liian my�h�ist�? Upea kappale ja yht�kki� onkin niin kovin pitk� matka tulevaan syksyyn.

Mika Roth

---

Mummin Kullat: L�hestymiskielto
Luova Records

Ilahduin t�ydest� syd�mest�, kun Mummin Kullat -trion uusi sinkku p��tyi kuunteluuni. Persoonallista indiefolkkia oivaltavilla ja pist�vill� lyriikoilla esitt�v� b�ndi on julkaisemassa syksyll� toista pitk�soittoaan, joka kuuleman mukaan jatkaa samoilla linjoilla syk�hdytt�v�n debyyttialbumin kanssa.

L�hestymiskielto-kappale kertoo lapasesta karanneesta suhteesta, jossa toisen pr�ss�ys ja tungettelevuus on saavuttanut sairaalloisen asteen. L�hestymiskieltohan moisesta vainosta napsahtaa, mutta tarinan kertoja ei lue viestej� rivien v�list� � saati sitten itse pes��n lent�v�n lapun riveilt�. Ei mill��n pahalla vaan moottorisahalla raivataankin tiet� takaisin rakkaan luokse, iloisen folkrallin rullatessa plus kahdessa minuutissa startista finaaliin. Kolmi��ninen nopea laulu ja p��osin akustiset soittimet luovat melkoisen vastapunnuksen vainolle ja harmille. Kontrasteja, koukkuja ja klassisia palasia sopivassa suhteessa, hyv�lle n�ytt�� siis tulevaa albumi odotellessa.

Mika Roth

---

Oona: Veli
H�g Records

Aiemmin t�n� vuonna Jussi-patsaan itselleen pokannut Oona jatkaa musiikillista uraansa toisella singlell��n. Alkuvuodesta julkaistu Brahenkentt�-sinkku k�yskenteli kertojan lapsuudessa ja punnitsi niinkin keveit� asioita, kuin el�m�n tarkoitusta ja kaiken olevaisen katoamista. Toisella sinkulla aihepiirit pysyv�t yht� merkitt�vin�, sill� Veli-kappaleen suurin oivallus on ajan v�ist�m�t�n kuluminen. Jokaiselle tulee eteen se p�iv�, kun ei ole en�� nuori.

Oonan moderni ja laulun voimaan nojaava pop leijuu samaan aikaan keve�n� ja silti riitt�v�n painovoimaisena. Lyriikat lauletaan el�m�� jo riitt�v�sti n�hneen kantavuudella, jolloin sanoja tulee kuunneltua toisellakin korvalla. Ja mik� olisi henkil�kohtaisempaa, kuin kahden sisaruksen v�linen keskustelu siit�, kuinka aika on hitaasti saamassa otteensa. Joten mit� teetk��n, tee se t�ydell� syd�mell�, taaksesi katsomatta ja tarpeettomia asioita katumatta. Siin� on samalla loistavaa ohjetta kaikille, vaikkapa alkavaan suveen ohjenuoraksi.

Mika Roth

---

Pohjoinen Uni: Elossa

Ilmavaa ja nostattavaa poprockia soittava Pohjoinen Uni maalailee pehmeill� v�reill� ja suurilla teloilla. Kitarat soivat synien kanssa tasavertaisina, kokonaisuuden ollessa osiaan mittavampi. Muutama vuosi sitten EP:n ja pitk�soiton julkaissut yhtye astuu uudella sinkullaan auringon valoon, onhan uusi biisi ylistys kes�lle ja sen kaiken voittavalle voimalle.

Keve�n ja ilmavan sek� samaan aikaan suuren ja vavahduttavan soundin luominen on haastavaa, mutta palaset loksahtivat kohdilleen jo alkuvuodesta julkaistulla Antaisin kaiken pois -sinkulla. Edelt�j�ns� tavoin neliminuuttinen Elossa tosin nostaa riman viel�kin korkeammalle, mink� lis�ksi tehokkaasti hy�dynnetty melodia osoittautuu viel� nopeasti tarttuvaksi ja raskastakin toistoa kest�v�ksi. Raskaimmassa vy�rytyskohdassa j�in kaipaamaan pient� muutosta tai vaihdosta, kenties jopa lyhytt� v�liosaa, joka olisi j�sent�nyt biisin selvemmin.

Mika Roth

---

RiESA: Pahasta

RiESA on trio, joka itsekin kuvaa musiikkiaan �helvetinmoiseksi m�yk�ksi�. Kolmikon kokoon keitt�m�n metelisopan ainesosat ovat enimm�kseen l�ht�isin punkin, rockin ja metallin multaisista laareista, kauhuelementtien hivuttautuessa etenkin t�ll� sinkulla mustanpuhuvasti ja pikarokkaavasti mukaan. Kauhuelementeill� pelaileva sinkku pohjustelee syksyll� julkaistavaa EP-levy�.

Piruja ja perkeleit� on siis l�ydett�viss� niin p��n sis�ll�, kuin sen ulkopuolellakin RiESAn mellastaessa punkmetallin romupihoilla. Vokalisti-basistin sylkiess� sanat suustaan voimalla sek� asenteella, sill� miten muutenkaan t�llaista kauhukuvastoa voisi k�sitell�. Huutoakin sovitellaan mukaan niin yhden kurkun kuin useammankin tomesta, mutta lyriikoista saa silti selv�n kautta linjan, mist� pinnat herroille. Taisi olla t�m�n sinkkukoosteen lyhin numero, jonka aggressiok�yr� ja vimmapitoisuus hakevat vertaistaan. Huh-huh, olipas l�ylytys.

Mika Roth

---

Selma Juudit Alessandra: Spring Song

Musiikkia kuvataan usein rajattomaksi ja s��nt�vapaaksi ihmemaaksi, mutta harvoin vastaan tulee niin rajatonta ja kiehtovaa yhtyett� kuin Selma Juudit Alessandra. Kaiken kukkuraksi Spring Song on ryhm�n esikoissinkku, joten Desibelin arvioija-set� pistettiin oikein kunnon testiin.

Spring Song on kestoltaan viisi minuuttinen, jonnekin taidepopin ja italialaisen 70-luvun soundtrackmusiikin kummallisempien lukujen v�liin sijoittuva outolintu. Naisvokalistin tyyli ja musiikin jyrk�t kulmat tuovat aavistuksenomaisesti mieleen my�s nuoren ja ennakkoluulottoman Kate Bushin, mutta enemm�nkin asenteen puolesta. Ensimm�inen minuutti ja risat kuljetaan ohuiden ujellusten parissa, kunnes ensimm�iset selv�t sanat lausutaan hitaasti. Ja aivan kuten kev�t, my�s kappale ker�� voimansa verkkaisesti, kunnes viimeisen minuutin aikana viimein r�j�ht��. Todella virkist�v�n erilaista musiikkia, joka nojaa erilaisuuteen mutta ei pid� sit� elinehtonaan.

Mika Roth

---

Spandex Torpedo: Kaksi sanaa
Tuore Records

Mystisyys on joskus ihan positiivinen ja pirist�v� asia. Min� en esimerkiksi tied� kuka tai keiden muodostama yksikk� Spandex Torpedo oikeastaan edes on. Kansikuvassa on vain yksi heppu, joten lienee siis sooloilua. Niin tai n�in, r�ppi�, chillailua ja modernia poppia t�ss� on jotenkin sotkeskeltu toisiinsa, letkeiden taustojen keinuessa edes ja takaisin, edes ja takaisin.

Sanottavansa Spandex Torpedo sanoo mit� selvimm�ll� suomenkielell�, mist� on annettava pinnat ja pokkaus. Normaalien konetaustojen lis�ksi tarkka korva poimii upeasti vedettyj� naistaustalauluja ja v�hint��nkin yht� soulahtavia palasia saksofonia. Amerikan meininki ei ihan yll� vokalistin kankeahkoon englanninkieleen, jota ei onneksi kuulla alun j�lkeen en�� kovinkaan paljoa. Onko sinkku ennakoimassa EP:t�, pitk�soittoa tms? Ken tiet��, mutta kyll�h�n t�t� styge� kelpaa luukuttaa tulevaa odotellessa.

Mika Roth

---

Stone Blue Electric: Every Picture Tells a Story

Kovista tekij�miehist� koottu Stone Blue Electric j�rjesteli perinteisen kitararockin murikoita uusiin pinoihin alkuvuodesta ilmestyneell� Speaking Volumes -albumillaan. Kyseisen kiekon ter�v�mp�� laitaa edusti eitt�m�tt� Every Picture Tells a Story, jolla nelikon rokettirolli rouhii kerrassaan asiallisesti.

Kolme ja puoli minuuttia on musiikkihistoriankin valossa mit� sopivin sinkun mitta, etenkin kun jokaisen sekunnin osaa hy�dynt��. Every Picture Tells a Story saa startissa lahjaksi kitarariffin, jolla gaso ei lopu ja rytmiryhm�kin takoo etupainotteisesti junaa eteenp�in. Alle minuutissa p��st��n jo pihvin, eli kertos�keen, pariin, eik� kvartetti vilkuile en�� t�m�n j�lkeen taakseen. Perusasioista pidet��n kiinni loppuun saakka, ja vaikka sanoja voisi olla enemm�nkin edes v�liosassa, on lopputulema vahvasti positiivisen puolella.

Mika Roth

---

Survive the Silence: Echo Room

Survive the Silence -yhtyeen viimevuotinen debyyttialbumi p��si jotenkin livahtamaan ohitse, mutta tuore sinkku nappasi v�litt�m�sti kiinni korvasta. Oululainen modernia kitararockia soittava yhtye on napannut tuottajakseen Disco Ensemblen kitaristinakin kunnostautuneen Jussi Ylikosken, ja yhteisty�n ensimm�inen hedelm� on jo lupaavan maukas.

Echo Room k�ynnistyy monisyisiss� tunnelmissa, eri kielisoitinten ja laulun asettuessa el�v�isen rytmipohjan p��lle. Ensimm�isen kerran isoon kertos�keeseen p��st��n jo p��lle puolen minuutin kohdalla, kipaleen pohjakerrosten kasvaessa ja kehittyess� vain entisest��n. Eiv�tk� ne ylemm�tk��n pinnat j�� huomiotta, kun vokalisti ja kitaristit kiskovat itsest��n esiin parhaita puoliaan (vai onko tuo sitten tuottajan ansiota). Terhakan energinen ja samaan aikaan sopivan rauhallinen numero nosti b�ndin oitis tarkkaan seurattavien listalleni. Toivottavasti yhteisty� jatkuu ja mahdollisesti jopa kasvaa vastaisuudessa.

Mika Roth

---

Transworld Identity: I�m Such a Liar

Melodisen ja perinteisen hard rockin kurssi ei ole n�in� p�ivin� en�� entisenkaltainen, mutta Transworld Identity ei moisesta v�lit�. Ryhm�n uran toinen sinkku enteilee my�hemmin t�n� vuonna ilmestyv�� pitk�soittoa, jolla rumpali Lacu Lahtisen (Popeda, ex- Hanoi Rocks) kipparoima b�ndi l�hentelee rakentavassa hengess� 80-luvun suuria nimi�.

I�m Such a Liar etenee kuin luotijuna, kitaran, koskettimien ja naisvokalistin luonteikkaan laulun asettuessa eturintamaan. Kertos�e j�� kerrasta soimaan p��h�n ja etenkin kitaroista ripotellaan pient� herkkua sinne t�nne. V�liosan iso huudatuskohta on jo melkein liikaa, mutta kitarasoolon edelt�j�n� t�m�kin palanen asettuu isossa kuvassa kohdilleen. Alkuun liev�sti klisheiselt� vaikuttava biisi kasvaa kuuntelukertojen kertyess� ja nousee lopulta jopa niiden kasari-idoliensa rinnalle. Antennit siis herkkin�, kun pitk�soiton ilmestymisen hetket l�hestyv�t.

Mika Roth

---

Wilder Beats: Demens

Wilder Beats on oululainen elektronista musiikkia tuottava duo, joka valmistelee toista hartiapankin voimin julkaistavaa pitk�soittoaan. Albumin teemoina ovat inhimillisyys ja empatia, mik� toistuu my�s ensimm�iseksi sinkuksi valitulla Demens-raidalla. Duo s�velt�� materiaalin yhdess�, kaksikon toisen puoliskon vastatessa toteutuksessa ��nist�, ja toisen puolestaan laulusta sek� sanoista.

Demens on kuin sci-fi elokuvassa kohti ruutua lent�v� avaruuslaiva. Alkuun sangen pieni kohde muuttuu yh� suuremmaksi ja suuremmaksi, aina vain uusien yksityiskohtien erottuessa ja horisontin kadotessa lopulta hitaasti j�ttil�isen taakse. Jokainen ��nipalikka on selv�sti mit� punnituin ja rakastetuin, mutta ��nekk�imm�ss� puoliminuuttisessa laulukin tahtoo jo kadota massan sekaan ja alle. Kipaleessa on silti omanlaistaan hypnoottista voimaa, aaltomaisten elektronisten ��nten iskeytyess� kerta toisensa j�lkeen korvak�yt�viin.

Mika Roth

---

Wonder Cruises: M/S Wonder Cruises
Cityman Productions

T�m�nkertaisen sinkkukoosteen kuopusyhtye/projekti on eitt�m�tt� Wonder Cruises, jonka ik� lasketaan t�ss� vaiheessa viel� kuukausissa. Koti on kuitenkin l�ytynyt jo vaporwave-suosiollisen Cityman Productions -yhti�n tallista, joten asiat tuntuvat olevan mallillaan. Ydinkysymys kuuluukin siis: kuinka luksus-risteily vaporwaven synteettisill� ja eteerisill� aalloilla sujuu n�in nuorelta porukalta?

Neliminuuttinen biisi luo ensisekunneillaan ristiriitaisia tuntoja, kun s�hk�kitaralla tehdyt revittelyt ja yksinkertaiset taustakuviot vahvoine rytmeineen luovat mielleyhtymi� itsens� John Carpenterin suuntaan. Aallot asettuvat kuitenkin nopeasti ja p��melodiaa py�ritell��n kasarisoundisilla koskettimilla. Kitara vaanii silloin t�ll�in yh� taustalla, mutta vain kaukaisena varjona ja pienen� lis�n�. Rytmipuoli iskee normaalia vaporwavea kovemmin, sotkematta kuitenkaan mielikuvamaalailuja. Eli risteilykokemus Wonder Cruisesin kyydiss� on mit� miellytt�vin ja vaporwavemaisin.

Mika Roth