15.09.2018
Tampere-talo / Tampere
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet kävivät yhden rock-konsertin aikana vaikuttavan kirjon musiikin eri tyylilajeja, vaikutteita ja nyansseja. Silti kokonaisuus ei valunut piiruakaan tilkkutäkkisekamelskan puolelle. Desibeli.net vaikuttui näkemästään Tampere-talossa.
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet piipahtivat Tampere-talon pienessä salissa tuoreen Aina auki -albuminsa julkaisukiertueella. Verevä ja monipuolinen rock-orkesteri asetti konsertin alkupuolella haasteita äänentoistolle. Yleensä selkeästi artikuloivan Martikaisen laulustakaan ei tahtonut saada selvää. Vaikka tilanne petraantui illan edetessä, uuden levyn biisit eivät saaneet ansaitsemaansa mahdollisuutta vakuuttaa kuulijoita.
Väliajallisen konsertin jälkimmäisellä puoliskolla myös miksaus oli uomissaan, mutta yhtye esitti vain yhden uuden kappaleen (Kiitos kaikesta). Siinä Martikainen menetti äänioikeutensa joko lenssun tahi muistikatkoksen vuoksi. Nämä harmilliset vastoinkäymiset saivat konsertin tuntumaan enemmän vuoden 2014 Koirien taivas -albumin kiertueelta, sillä tuolta levyltä kuultiin yhtä monta biisiä kuin uudeltakin, niiden välissä julkaistun Ruosterastaat-levyn kyhjöttäessä lähes kokonaan paitsiossa. Mikään ei kuitenkaan estänyt sitä, etteikö Tampere-talossa olisi kuultu vallan erinomaista rock-konserttia.
Luotetut miehet kävivät karismaattisen artistinsa johdolla sävykästä matkaa folk-perinteestä tiukkaan YUP-särökitararokkiin. Anssi Salminen pujotteli kitaran, mandoliinin ja viulun välillä sujuvasti, Luis Herrero vaihtoi basson välillä harmonikkaan ja Ema Hurskainen soitti rumpuja ja bassoa tarvittaessa yhtä aikaa.
Energinen soitanta ja Anssi Salmisen tarjoama taustatuki toisena lavapersoonana ja yleisön innostajana sähköistivät tunnelmaa. Tavattoman kompaktin kvartettisoiton lisäksi kaikki muusikot osallistuivat myös kauniisiin, 1970-luvun angloamerikkalaisesta rock-musiikista muistuttaviin taustalauluharmonioihin. Taitavana kielenkäyttäjänä Martikainen punoi aaseille sillat alati kiinnostavissa välispiikeissään, joissa ei tuhlattu hiilidioksidia turhiin asioihin.
Näihin miehiin on lupa luottaa.
Teksti: Heikki Väliniemi
Kuvat: Olli Häkkinen