DVD

Villi Huhu: Villi Huhu

17.01.2017



Jani onkin lähes Leevin laina ja Amanda huhuilee kaihoisasti kuin 60-luvun ranskalaiset elokuvat, tiedättehän hieman sellaiseen Airin tapaan. Melankoliaa koneeseen lyö lisäksi jotenkin Kauko Röyhkän mieleen nostava Ota mut jo asumaan -ralli, jonka liike kahdessa eri ajassa on kaikesta huolimatta herttaista. Muistettavampaan puoleen kuuluu myös reipas Olin jo unohtaa, josta olisi voitu kiihdyttää vieläkin nopeampi makupala.

Levyn kolmesta kappaleesta on tarjolla myös musiikkivideot. Jo edellä kehuttu Jani on kuin sukellus Andy Warholin maailmaan, jossa Monty Pythonin nauttineet coolit hipsterit ovat päässeet irti. Tyylikästä, monitulkintaista ja lähes yhtä ärsyttävää kuin Radioheadon pa(r)h(a)immat vastaavat. Koopa toistaa vanhan kunnon kaavaa, jossa bändi soittaa kappaletta enemmän ja vähemmän autenttisesti, mutta ainakin itse tekijät ovat nyt esillä, eikä biisikään ole lainkaan hullumpi. Ja kuten kaikkien uskottavien rock-bändien kuuluukin toimia, niin Megatähti on tehty sekalaisesta kuvamateriaalista, jossa bändi seikkailee tavallaan autossa, bändikämpillä jne.



Lopputulemana voi todeta, että Villi Huhu on rockin muodot ja klisheet ymmärtävä bändi, jonka esikoisjulkaisun biisit toistavat vanhoja paloja mukavasti uusiin kuvioihin järjestettyinä. Ahtinen on tarinankertojana tarkkasilmäinen, mutta osa ratkaisuista on vielä kovin tutun tuntuisia. Enemmän tässä silti on hyvää kuin huonoa.

Mika Roth




Lukukertoja: 5068
Facebook
Artistihaku
Lue my�s n�m�
DVD-arvioissa my�s