Ladies & Gentlemen: The Rolling Stones
24.12.2010
Exile on Main Street -legendaan liittyvä konserttielokuva on yhtyeen parhaita, viihdyttävä sekä hyvin monipuolinen.
Eagle Vision
Aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Stones In Exile -dokumentti kertoi vuoden 1972 tuplalevy Exile On Main Streetin syntyvaiheista. Maanpakolaisuudessa Ranskassa ja myöhemmin Yhdysvalloissa valmistunut klassikko, syntyi uransa huippupisteessä olevan The Rolling Stonesin sekoilusta – monipuolinen sekä vaikeasti lokeroitava albumi on johtanut analyysien ja tulkintojen tulvaan, joista liki jokainen on vain pönkittänyt entisestään hankalasti hahmotettavan levyn mainetta.
Tähän samaan legendaan liittyy konserttielokuva Ladies & Gentlemen: The Rolling Stones. Alunperin vuonna 1974 yleisölle esitetty filmi on kuvattu pari vuotta vanhemmalla Amerikan kiertueella, jolle lähdettiin Exilen ilmestymisen vanavedessä. Neljänä iltana Ft. Worthissä ja Houstonissa taltioiduista keikoista muodostuvaa elokuvaa ei ole aiemmin virallisesti julkaistu kotiformaateissa, joten jos vuoden -74 näytökset jäivät väliin, eikä käsiin ole sattunut 80-luvun aussi-VHS:ää tai myöhempiä bootlegejä, tarjoaa DVD ennennäkemätöntä Stones-livemateriaalia.
Ladies & Gentlemen sisältää kuvausajankohdastaan huolimatta vain neljä Exile-vetoa (Tumbling Dice, Sweet Virginia, All Down The Line, Rip This Joint), mutta on toisaalta tasapainoinen valikoima Stones-materiaalia. Alkupäässä kuultavien klassikoiden Brown Sugar ja Gimme Shelter sekä keikan päättävän kaksikon Jumpin´ Jack Flash-Street Fighting Man mahtuu mainitun Exile-nelikon lisäksi liuta enemmän ja vähemmän tunnettuja Rolling Stones-standardeja.
Mitään hittikavalkadia tallenne ei esitä ja hyvä niin. Nykypäivän sielultaan pöhöttyneiden, mutta edelleen työtä vieroksumattomien viihdekeisareiden sijaan lavalla nähdään yhtye, joka on keskellä ehkä hurjinta luomiskauttaan, ja samalla myös freneettisintä esiintymiskauttaan. Oikeastaan yhtyeestä puhuminen on harhaanjohtavaa niin kauan kuin keulakaksikko Jagger-Richards niin puhtaasti jättää muut bändin jäsenet taustavaloonsa. Kolmikosta Bill Wyman-Charlie Watts-Mick Taylor vain, ironista kyllä, vähäeleinen ja hillitty rumpali Watts nousee lavasta.
Jagger-Richardsin etualaisuus on vain oikeutettua, ja sitä korostetaan myös elokuvan rakenteessa – paikoin näyttää melkein siltä, että lavalla olisi vain kahden miehen yhtye. Äänet paljastavat kuitenkin toisin: varsinaisen viisikon perussoittimien lisäksi äänikuvaa täydentävät sekä piano että puhaltimet. The Rolling Stonesia ei ehkä aina muisteta kiittää monipuolisuudestaan kuten viihdyttävyydestään, mutta ainakaan tällä kertaa kumpikaan puoli ei jää huomiotta kotikatsomossa.
Kun DVD:ltä löytyy ekstroina aiemmin päivänvaloa näkemätön, Sveitsissä nauhoitettu kuvatallenne kiertueen harjoituksista, Mick Jaggerin haastattelu Old Grey Whistle Test -ohjelmassa vuodelta 1972 sekä tuoreempi, vain tätä julkaisua varten tehty haastis, ei voi väittää että Ladies & Gentlemen: The Rolling Stones olisi faneille jotenkin ratkaisevasti heikompi vaihtoehto kuin jokin toinen Stones-livetaltiointi – vaikka sitä ei ole ohjannut Martin Scorsese, bootlegattu yhtä paljon kuin Cocksucker Bluesia tai nostettu yhtä korkealle kuin Gimme Shelteriä.
Jani Ekblom
