Kotiteollisuus: Itärintama 2003-2010
06.12.2010
Täysimittainen keikka, musiikkivideoita ja huumorijulkaisu - siinä on lappeenrantalaisten paketilla kokoa ja näköä.
Johanna
Kotiteollisuuden Itärintama saa kirjekuoren auettua hyvät lähtöpisteet: pahvipakkaus on vakuuttavaa hypisteltävää ja takakannessa lupaillaan katseltavaakin olevan yli neljän tunnin verran. On livematskua neljältä eri keikalta, kolme dokumenttipätkää, kahdeksan musavideoa ja bonuksena paketista löytyy yhdessä Stam1nan ja Viikatteen otusten kanssa lanseeratun NoSori!-lehden paperijulkaisu. Ainakaan paketti ei siis kaadu matskun vähyyteen – kyse kun ei ole mistään täytejulkaisusta, vaan nyt oli jo todella aika kerätä viime vuosien tekemiset yksien kansien sisään.
Paketin keskeisintä antia on täysimittaisena taltioitu Nosturin keikka viime vuodelta. Lavalla Kotiteollisuuden ydintrion toiminta vahvistuu Miitri Aaltosen kitara- ja taustalaulupanoksella sekä Nightwish-päämies Tuomas Holopaisen kosketintyöskentelyllä, ja astuupa keikan lopuksi lavalle myös bändin luottoäänittäjä Mikko Karmila vetämään kitarasoolot kahteen viimeiseen biisiin. Yhtyeen kahdeksasosin rullaaviin kertosäkeisiin ja junttarvireriffeihin vakaasti perustuva musisointi saakin apujäsenten toiminnasta hyvää lisäpotkua erityisesti Aaltosen taustalaulujen vahvistaessa mukavasti kansanmussukka Hynysen takertelevia lead-suorituksia. Livenä yhtyeen vakuuttavuutta syökin armotta juuri Hynysen kompasteleva laulutoiminta, kun nuotti karkailee, sanat tahtovat unohtua ja aivan liian usein käyttöön otetaan karmean kuuloinen voimasärö.
Liveosuudessa tarjolla on myös triosoitantaa, kuin myös kännisoitantaa sekä munasillaansoitantaa. Biisejä tarjoillaan tasaisesti lähinnä viideltä uusimmalta pitkäsoitolta, eivätkä pahimmatkaan yhtyeen viholliset voi DVD:tä katsellessa väittää, etteikö kaiken itsensä toistamisen ja yksinkertaisuuden keskeltä löytyisi myös valtavia kertosäkeitä, kuten esimerkiksi Lemminkäisen laulun, Kuolemanjärven ja Iankaikkisen kohdalla on todettava. Samaan hengenvetoon sopii kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi yksikään edellä mainituista biiseistä ei edusta aivan klassisinta Kotiteollisuus-linjaa ja vähäkin linjasta poikkeavat biisit saavatkin heti korvat kiinnostuneena hörölle. Jotain kertonee myös se, että huomasin Provinssirock-vetoja katsellessa nyökytteleväni hyväksyvästi, kun huomasin, että "tässä biisissähän Hynynen laulaa ihan hyvin".
NoSori!-sketsit sekä Antti Hyyrysen ohjaama Helvetistä itään -dokkari ovat hämärää huumoria pursuavina täysin mystisiä pätkiä. Myös musavideoissa halpa huumori on tuttu vieras, eikä liveosuuksien ulkopuolelta loppujen lopuksi löydy oikein mitään järkevää katsottavaa, vaikka minuutteihin katsottuna sisältöä pitäisi olla runsaasti. Kaiken sekoilun keskellä extrojen mielenkiintoisimmaksi pätkäksi jää asiallisesti koottu dokumentti Kummitusjuna-videon kuvauksista.
Vaikka ennakkoon DVD vaikutti kattavalta ja laadukkaalta julkaisulta, loppupeleissä kyse tuntuu olevan enemmänkin vain päältä kauniista kakusta, jolle on koottu mukaan kaikki järkevä tai vähemmän järkevä materiaali, mitä viime vuosina on nauhalle tarttunut. Ratkaisevaa paketin ostajalle taitaakin olla, irtoaako livepätkistä viihdettä vai ei. Itse en Itärintamalta hyvää ajankulua löydä muuta kuin hymyilyttävistä välispiikeistä ja muutamista livevedoista – esimerkiksi se Lemminkäisen laulu kun toimii livenä ihan tajuttoman hyvin!
Teksti: Jarmo Panula, livekuva: Minna Lemmetti
