10.08.2010
Tuomari Nurmion Vastavirralla taltioitu keikka, jossa on enemmän kuultavaa kuin nähtävää.
Arkhimedeen piste oy
Hannu "Tuomari" Nurmio on suomalaisen rockkentän kiistaton sana- ja säveltaituri. Mies on taivaltanut erinäisten kokoonpanojen kautta nyt 30-vuotta kuin kalkkarokäärme Suomen musiikkielämän kuivalla aavikolla, luoden nahkansa tasaisin väliajoin ja laatikkokitaraansa säristäen. Vuonna 2009 miehen ensimmäisestä levytyksestä tuli kuluneeksi juuri tuo kolmen vuosikymmenen rajapyykki, jota mies ei lähtenyt juhlistamaan suurien elein vaan pienimuotoisin keikoin. Tampereen Vastavirta –klubilla taltioitu DVD on yksi noista keikoista.
Alussa seisoo kuitenkin kysymys? Miksi on ollut tarvetta taltioida Pispalan punklavalla soitettu keikka, joka on lähes kokonaan paikallaan seisovan miehen tulkintaa? U2:n tai Rollareiden valoshow’t eivät olisikaan kokonaisuuteen istuneet, mutta miksi tallentaa esitys jossa ei ole kotisohvalaiselle mitään nähtävää? Livenä asia olisi toisin, mutta kun tunnelma ja magiikkakaan eivät välity niin kappaleita tulee hypittyä eteenpäin melko huolettomalla otteella. Samasta syystä on käsittämätöntä miten tekijät ovat saaneet mahdutettua klubille peräti viisi kameraa. Yleisöä on taltioitu niukasti, joten kaikki kamerat ovat pitäneet tähtäimessään Nurmiota. Nurmion kaltaisen patsaan pitämisen tähtäimessään ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri haaste amatöörimäisemmällekin tarkka-ampujalle, joten vähempikin olisi riittänyt. Kun kerta katsottavaa ei ole laisinkaan, kokonaisuus petraa kuuntelemisessa.
Taltioinnin ainoa anti on sen päähenkilöt, mies ja kitara. Nurmio, hänen alteregonsa Judge Bone ja henkilääkärinsä Dr. Liza tulkitsevat kahdella kielellä vaihdellen folkista bluesralleihin erittäin taidokkaasti. Kuvamateriaalin uuvuttaessaan mielenkiinnottomuudellaan, suosittelen kuitenkin DVD:n jättämisestä päälle ja tyytyä kuuntelemaan “livelevyä”, koska äänitys on hoidettu ammattimaisesti eikä se ansaitse moitteita.
Extramateriaalina DVD:n mukaan oli myös lätkäisty poltettu CD-rom, jossa oli muun muassa “kansigrafiikkaa, livekuvia ja pressitiedote”, joista esimerkiksi livekuvat olivat niin julkaisukelvottomia että ne olisi ollut parempi jättää pois, samoin kuin DVD:ltä löytyvä lyhyt haastattelupätkä jossa päähenkilöksi nousee (melko nolo) tuon tuostakin möykkäävä kaljapumppu. Haastattelussa ja koko paketista puuttuu täysin se kunnioitus ja juhlatunnelma mitä se ehkä yritti artistille antaa joten toivotaan että Nurmio saisi vielä sen oikean, ansaitsemansa juhlataltioinnin.
Teksti: Otto Kylmälä
