28.11.2008
Monitaiteilija Anssi Kasitonnin juurevan autotallirokkaava yhden hengen mies, kitara ja polkurumpu-orkesteri kasvoi useampien viihdyttävien julkaisujen jälkeen ”perheyritykseksi” kun parempi puolisko Maria tuli bändiin mukaan. Istuimme sunnuntain kunniaksi Vohvelikahvilan tunnelmallisen pöydän ääreen pohdiskelemaan muun muassa sitä, millaisia musiikillisia muutoksia Anssi 8000 & Maria Stereossa tapahtui soolon kasvaessa duoksi.
Luonnollisesti instrumenttien tuplaantumisen ohella sävyissä tapahtui melkoista rikastumista. Aivan tuoreimmilla biiseillä Marialla on urun ohella käytössä myös basso eli kokonainen bändi alkaa olla kasassa. Tyylillisesti Maria on sitä mieltä että Anssista on tullut popimpi, kun taas Maria itse puhaltaa pelin poikki jos lähdetään liian kauas rockista. Anssi tarkentaa että kantri ja rockabilly ovat ehkä popin sijaan ne sanat joita Maria hakee. Jos vahingossa tekee pop-biisin niin miettii että kääntääkö tästä nyt sitten punkkia, billyä vai kantria? Yhden miehen bändinä kaikki oli enemmän ja vähemmän punkkia, nyt taidot ovat kasvaneet sen verran paljon että soolojakin kuullaan. Ongelmiahan yhteisessä bändissä toki on, koska Anssilla on selkeä oma visio siitä esimerkiksi mikä urkukuvio tähän sopisi kun taas Marialla saattaa olla asiasta ihan oma idea. Näkemysten yhteensovittaminen tuo touhuun toki myös luovaa rosoa, mutta välillä myös hiukan ”seiskapäivää-sanailua”.
Anssi Kasitonni alkoi esiintymään livenä viitisen vuotta sitten ja on ennen Anssi 8000 & Maria Stereo-debyytti Duelia ehtinyt julkaisemaan muodossa tai toisessa melkoisen monta äänitettä. Livenä alkupään hittejä ei hirveän paljon olla kuultu duo-muodossa, johtuen siitä että ne pitäisi sovittaa uudelleen nykyiselle instrumentaatiolle. Maria kertoo että asiaa on kyllä mehusteltu, että olisi mukavaa saada niitä esitysasuun. Jatkossa voidaan siis kuulla esimerkiksi duon live-levy, jossa alkupään Kasitonniakin kuullaan. Daddy On The Phoneit, Guantanamot ja muut… Anssi on myös visioinut jonkinlaisena välityönä Beastie Boysin hengessä puolen tunnin punk-levyä.
Pariskunta on joutunut valtaosassa antamistaan haastatteluista pureutumaan siihen että ovat aviopari samassa bändissä. Onhan se toki melko harvinaista, muttei mitenkään niin tavatonta että ainakaan musiikkilehdissä sen pitäisi tarkoittaa sitä että puhutaan pelkästään parisuhteesta eikä siitä itse asiasta eli musiikista. Anssi pohtii että tuleehan rokkiperheenä saatua sellaisia kokemuksia mitä ei ehkä muille pareille tarjoudu. Ja reissattua. Ja tottakai on myös ärsyttäviä tilanteita joista on vain pakko selvitä yhdessä. Marian mukaan pahimmillaan riidellään kunnolla ja ollaan hajottamassa bändiä. Sellainen sopimus on kuitenkin tehty, että jos rokkiura alkaa pilaamaan normaalia parisuhde-elämää, niin bändiä täytyy miettiä uudelleen. Anssi pohtii, että käyköhän heillekin niin kuin White Stripesille, eli että ensin ollaan pari, sitten tullaan kuuluisaksi ja sitten on pakko jatkaa. Ja siinä missä Jack White teki Alicia Keysin kanssa tunnaribiisin uuteen Bondiin niin ehkä Anssi sitten tekee vaikka Anna Abreun kanssa veisun seuraavaan Varekseen?
Viisi vuotta on jo takana polkurumpu-kitara-laulu-remeltävää Anssi Kasitonnia. Maailma on silti aikalailla entisensä. Hirveitä aaltoja ei vielä ole nostatettu, mutta Anssi toivoo että ehkä nyt tämä duo-yritys jättäisi edes jonkinlaisen arven? Itse olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että Anssin kaltainen hyvin punk ja kaikkea muuta kuin siloteltua lista-musiikkia tarjoileva artisti on onnistunut jossain määrin ”lyömään läpi” – ainakin siinä määrin että ura on jatkunut, keikoilla on käynyt väkeä ja Duel julkaistiin Bone Voyagen toimesta kaiken kansan tietoisuuteen. Onhan hiukan samanlaisella asenteella ja hyvin punkisti veivaava Jaakko & Jay nyt jonkinlaisessa nosteessa myös. Ehkä jengi on hiukan kyllästynyt huttuun? Biisit on kuitenkin se pääasia, hyvän biisin pitäisi riittää…
Ensimmäisen kappaleen alkuun tarjottiin jo termiä monitaiteilija. Anssi tunnetaan myös tuotteliaana kuvataiteilijana. Onko rokkaava bändi ihan erillinen ”projekti” ja harrastus, vai liittyvätkö Kasitonnin kaikki taidemuodot jotenkin toisiinsa? Kyllä, esimerkiksi Kasitonnin lyhytelokuvat ovat liittyneet suoraan rokkibändiin. Leffoissa soineista suomenkielisistä biiseistä on käännetty englanninkielisiä versioita bändille, esim. Squirrel Songin mainio video on Kasitonni-tuotantoa alusta loppuun ja alun perin osa Anssin lyhytelokuvaa. Pätkän skeittaava orava on kyllä jotain elämää suurempaa… Uuden levyn Bachelorism on myös tällainen, alun perin elokuvaan tehty sävellys. Kaikki Kasitonni -taide ei toki ole ”sitä yhtä ja samaa” eikä aivan kaikkea myöskään tarvitse tehdä itse. Marian mukaan kaksikko on yrittänyt luovuttaa mm. graafisia suunnittelutöitä alan ammattilaisille.
Pirkkojen levy-yhtiönä tunnettu Bone Voyage päätyi Anssi ja Marian levy-yhtiöksi siksi että heidän tarjouksensa osui oikeaan paikkaan ja hetkeen. Anssi myös kokee että se että levy-yhtiön puolelta otettiin yhteyttä oli todella imartelevaa. Pirisen Ville toimi tässä jonkinlaisena välikätenä, toimittaen jonkun Anssin varhaisemmista levyistä Asko Keräsen käteen. Bonen kataloogi miellyttää pöydän ympärillä olijoita yleisesti ja maalaammekin autereisen tulevaisuuskuvan lafkasta jonkinlaisena Saksa-Suomen omana Sub Poppina.
Vaikka bändi onkin kääntänyt Anssin leffoista suomenkielisiä lauluja englanninkielisiksi käyttöönsä, ei sitä ole tehty sitä varten että kaksikko suunnittelisi totaalista maailmanvalloitusta. Toki kiertämään lähdetään mielellään. Marian mielestä suomenkieli itse asiassa taipuu Anssille huomattavasti persoonallisemmin. Mariakin olisi mielellään jatkanut Kuumana Kekäleenä. Vaikka levy-yhtiö ”pakotti” kansainvälisempään nimiratkaisuun, ei kaksikko sen takia etene englanniksi, ettei muka Suomessa riittäisi yhtyeelle yleisöä. Ja mitä tavoitellaan? Black Audio äänitti Lahden Torvessa live-levyn, jossa keikalla oli yleisöä 16 henkeä ja kaikki mainitaan levynkansissa. Ja on kuulemma yksi kovimpia kotimaisia livelättyjä. Yhden neitosen tupakkitaukoa varten improttiin muutaman minuutin välibiisi ja kaikkea… Ei sillä varmasti rikastu, mutta rikastaapa se ainakin kotimaista rock-kulttuuria…
Anssi 8000 & Maria Stereon teeseihin kuuluu että koneita ei oteta bändiin eikä Autotunea käytetä. Levyillä pitäisi myös pystyä kuulostamaan suunnilleen samalta kuin livenä. Tai ettei ainakaan rakennettaisi levylle kolmea kitaravallia tai jotain. Onhan Anssillakin ollut itse rakennettu ”renki” käytössä livenä, jolla hän rakensi päällekkäisiä tasoja, mutta se toimi heikosti. Anssin ja Marian mukaan kolme keskeisintä elementtiä heidän musiikissaan ovat mielenkiintoinen heijaava rytmi, stemmalaulu ja melodiat.
Anssi ja Maria ovat olleet viime aikoina melkoisen innostuneita enkelin äänellä laulavasta Seasick Stevestä, jonka soitinarsenaali on Kasitonnin tapaan hyvin pelkistetty. Menneiden vuosien itselle tärkeistä verrokeista ja esikuvista Anssi nostaa esiin yhdysvaltalaiset, vuonna 2005 joukostamme poistuneen yhden miehen kantrirockblues-artisti Hasil Adkinsin, pari vuotta sitten lopettaneen portlandilaisen garagerockin, punkin ja kantrin parissa operoineen Dead Moon -trion ja 90-luvulla vaikuttaneen indierock-yhtye Pavementin Stephen Malkmusin. Linkki näihin löytyy Anssin mielestä myös oman bändin musiikista. Ja tottakai vanha Beck - se Mellow Goldin aikainen kokeilija. Maria nostaa esiin myös alkupään B-52:n. Ja hetken miettimisen jälkeen Maria mainitsee Patti Smithin, joka linkittyy Anssiin ja Mariaan enemmän asenteen kuin musiikillisten yhtymäkohtien kautta. Patti rokkaa vaan ja tekee mitä haluaa.
Aiemmassa tekemässäni Anssi Kasitonni-haastattelussa Anssi nosti Elviksen tärkeänä idolina esiin. Anssin ja Marian mielipiteet jakaantuvat siinä kohtaa kumpi on kovempi: tukevampi disco-Elvari vai nuori ja nälkäinen Pelvis? Anssi ottaisi ihan ensinnä sen sanan disco-pois kokonaan, mutta kyllä isokaulus-karatepuku-Elvis on hänelle lähempänä sydäntä. Marian taas sytyttää vanha kunnon nahka-Elvis. Anssi 8000 & Maria Stereon Elvari-cover-levy voisi olla aika kova juttu. Joulumarkkinoille?
Teksti ja livekuvat: Ilkka Valpasvuo, promokuva: www.myspace.com/anssi8000mariastereo
