Neiti Aika: Nyt

Omakustanne

Kuka en�� t�ss� ajassa haluaa tehd� suomipoppia Depeche Modesta ja New Orderista innoittuneilla soundeilla? No, ainakin Neiti Aika n�kee tuossa mahdollisuuden, ja hyv� niin. Huhtikuinen tuplasinkku Jostain / Rakkaus on syndrooma raotti trion valttikortteja lupaillen enemm�nkin saapuvaksi. Sittemmin sinkkuja onkin saatu kolme lis��, eik� kyseisi� biisej� ole tietenk��n j�tetty pois esikoispitk�soitolla.

Brittil�isten synapopromantikkojen hengess� dramaattisuus on vahvaa ja s�vyt pehme�ll� tavalla tummia kautta linjan, onhan rakkaus tunnetusti taistelukentt� vailla voittajia. Vaikutteet ovat helposti kuultavissa, mutta uskallan heitt�� em. nimien sekaan viel� edellist� sukupolvea edustavan Giorgio Moroderin, sek� h�nest� aikoinaan uransa yhdess� vaiheessa kovasti innoittuneen G�sta Sundqvistin. Neiti Aika kulkeekin sangen vaarallisilla syntetisaattorikentill�, joilla voi tahriintua helposti ja nopeasti.

Koska draaman m��r� on n�in huomattava, pohjaa mahdollinen onnistuminen mielest�ni riitt�v�n vakaisiin soundeihin ja suoraan vokalisointiin. V��r�nlainen komiikka on kohtalokkaampaa kuin Amorin nuolet, eik� traagisuutta sovi vet�� yli eritt�in vaikeasti hahmotettavien rajojen. Vaaroja siis riitt��, mutta tilanne on kuullun perusteella Neiti Ajalla rautaisesti hallussa. Laulaja Laura Lehtola omaa ��nen, joka taipuu materiaalin vaatimuksiin, eiv�tk� kitaristi Juhana Lahtinen ja konemestari Jussi Ojaj�rvi ole pulassa soiton saralla. Tuotantokin tukee minimalistisella tyylikkyydell��n kokonaisuutta, josta on haastavaa l�yt�� suoranaisia heikkoja kohtia.

Suurimmat tragediat syntyv�t pieniss� piireiss�, rajatuissa yhteis�iss� omine tiukkoine s��nt�ineen. Tuota maailmaa tutkailee Riemu, jossa jokirannalla asuvien ihmisten paratiisissa on varjoja kuin Blue Velvetiss� ja Twin Peaksissa konsanaan. P��lt� kaikki on kaunista, vaan silti jokin on pieless� perustavanlaatuisella tavalla. Kappaleen nykiv� rakenne vaihtuu kertos�keess� hetken vapaaksi kiidoksi, kuin arjen ja haaveiden eroa korostaen.

Erilaisuus johtaa helposti turpasaunaan, rakkauskin voi avata ter�lehti��n vain varovasti. Neiti Aika ei kuitenkaan jumitu kiinni kaurism�kel�iseen tummuuteen, koska asiat sanotaan suoraan, toteamukset tehd��n sveitsil�isen pankkiirin vakavuudella. Armain saapukoon k�ynnistyy rohkeasti sanoilla: �N�in tapahtui menneisyydess� / Sin� otit minua k�dest� / T�m� oli ennen sumua / Olit kirkas ja l�pikuultava�. Elokuvamaisuus ja hetkitt�inen satumaisuus on v�kev��, kun viittaukset toimivat toisella ja kolmannellakin tasolla.

Melodiat ovat tekstien rinnalla toinen tukijalka, johon trio nojaa luottavaisesti. Julia, Julianin kaltaisia helmi� ei ole koskaan liikaa ja nopeammin askeltava Rakastavaiset tarttuu my�s hanakasti korvasta heti ensikierroksella. My�s jo alussa mainittu Rakkaus on syndrooma edustaa biisiluokkaa, josta moni suomipoppari on kateellinen.

Nyt on n�enn�isen valoisten huoneiden tummia nurkkia suosiva levy, jonka melankolinen tarttuvuus ja juuri sopiva surumielisyys muodostavat t�ydellisyytt� hipovan seoksen. Suomalaiselle sielulle ja koetellulle mielenmaisemalle nyt ainakin. Maailma saattaa olla harmaa, vaan kaikkialta on l�ydett�vbiss� my�s onnen hetki� ja satumaisia sattumuksia. Niiden puolesta on vain kamppailtava halki arjen sumujen.