Mulcahy & Wave: Avoiding Consequence

Omakustanne

Mulcahy & Wave on helsinkiläisen elektronista musiikkia luovan Raymond Waven ja yhdysvaltalaisen laulaja/lauluntekijä Brendan Mulcahyn yhteistyöprojekti. Sävellys- ja sanoitustyö hoidetaan puoliksi, eikä sen kummempia saumoja voi havaita viidentoista raidan joukosta. Mulcahyn kontolle ovat jääneet vokaalit ja soolokitarat, kun taas Wave vastaa tuotantopuolesta. Tiimi myös toimii, minkä projektin debyyttipitkäsoitto osoittaa.

Wave on julkaissut musiikkia eri nimien ja aliasten kautta ja aiemmista yhteyksistä tuttuja juttuja kuullaan levyllä pari. I’m Fine ja Phantoms -raidat tulivatkin jo vastaan Waven nimissä ilmestyneellä Music For Sad Androids To Fall Asleep To -albumilla, jota en voi kehua kyllin. Kyseinen levy käy oivasta aloituspisteestä, jos olet vasta tutustumassa Waven monipuoliseen maailmaan. Vaan siirretään fokus takaisin uuteen pitkäsoittoon.

Kumpikin raita on merkittävä osa myös tätä albumia, vaan vahva on heti avauksena kuultava sinkkunosto Avoiding Consequnecekin, joka tuo duon rokimpaa ja rahdun ruosteisempaa soundia paremmin esiin. Wave tahtoo usein luottaa maalailevaan melodisuuteen, mutta Mulcahyn kanssa myös tikkuisemmat palat pääsevät esiin. Samoin eräänlainen positiivinen hiomattomuus, joka toisinaan muistuttaa jopa demomaisuutta, leimaa duon albumia. Minor Adjustments voisi olla loistava hittihetki, mutta se ei ole tämän levyn tarkoitus ja kohtalo, joten muoto jalostuu joksikin kovemmaksi, iskevämmäksi ja eläväisemmäksi.

Kaksiosainen The Seine tuo ensimmäisessä osassaan grungehtavaa kitarasoundia pöytään, eivätkä jopa noisen kanssa katseita vaihtavat osat jää huomiotta, vaikka biisi ns. uomassaan pysyykin. Expensive Looking Luggage on taiderockrunoutta, beatnikin hetki ja pisto johonkin Fight Clubin kaoottiseen maailmaan. Yllätys odottaa tietysti napakan raidan lopussa.

Lähtökohtaisesti Avoiding Consequence on kuitenkin kauneuteen, mureaan melankoliaan ja yllättävään välittömyyteenkin nojaava kokoelma kappaleita. Kahteen osaan jaetun Main Character palat ovat kuin kolikon kaksi eri puolta, tai kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa yhteen pisteeseen. Happy In That Dream on melodiansa ja pienen kuvionsa ympärille syntyvä kukkanen, joka jää tahallaan vajaaksi.

Alkuun ankkuri Exit ja Used To Cost a Dime tuntuivat myös kesken jääneiltä demoilta, mutta näinhän sen pitikin olla. Mulcahy & Wave -duon maailma ei ole täydellinen, vaan se odottaa kuulijansa ojentavan myös oman kätensä. Raitojen äärelle kannattaakin asettua ajalla ja ajatuksella.