Nina Tapio: Rakastettava varovasti

Omakustanne

Nina Tapio on ehtinyt luoda musiikkiurallaan yhtä jos toistakin, tehden yhteistyötä mm. Mikko Leppilammen ja Tomi Metsäkedon kanssa. Tapio tultaneen silti muistamaan aina parhaimmin Taikapeili-duosta, jonka kolme 90-luvulla ilmestynyttä pitkäsoittoa olivat aikansa kuvia.

Kaiken tapahtuneen jälkeen onkin yllättävää todeta, että Rakastettava varovasti on itseasiassa Tapion soolodebyyttialbumi. Tyylillisesti Tapio jatkaa elektronisesti sävyttyneen, tarttuvan sekä tanssittavan popin linjoilla, jossa vokaalit johtavat ja soundikentät ovat riittävän tuhteja. Melodiat ovat avainasemissa ja mukana on ripaus mennyttä, vaikka pääosin katse pidetään tulevan horisontissa.

Pitkäsoiton valmistuminen on ollut vuosien mittainen työ, jonka aikana kohtalo on heitellyt noppiaan miten sattuu. Levyn varhaisimmat sinkut ilmestyivät jo vuonna 2017, jolloin monet asiat olivat toisin, ehkä osin jopa paremminkin kuin nyt. Isoja linjoja suosiva balladi Maailman äärettömyys on kestänyt mallikkaasti aikaa, mutta urbaanimpaa ja öisempää soundia suosiva Kahdeksan tuntia tuntuu hivenen tomuuntuneen, vaikka Tapio tuttuun tyyliinsä vokaaleihin kaiken lataakin.

Albumin avaavalla Kuka sä oot -sinkullakin on jo neljä syntymäpäivää takanaan, mutta näillä kohdin voima ei ole kadonnut mihinkään. Hitikkäämpää ja ’taikapeilimäisempää’ soundia tuutataan puolestaan nimikappaleelle, jonka vahva ja nopea rytmi olisivat monelle liikaa – mutta Tapiohan ei ole kuka tahansa. Hengitä syvään jatkaa junttaavan tempon suosimista, kun taas Jos tahdot minusta kaiken paljastuu ihka oikeaksi mahtiballadiksi. Juonteita on monia, mutta ne kaikki saadaan kerättyä nätisti vyyhdille, mistä suurin kiitos kuuluu keskiöön asettuville vokaaleille.

Rakastettava varovasti on kliseisesti sanottuna ihmisen kokoisten kipaleiden joukko, jolla Tapio kerää kokoon ison joukon sinkkuja. Palasista ja murusista rakentuu kuitenkin yllättävän monipuolinen mosaiikki, joka summaa viimeisten vuosien tapahtumat. Ja kun ottaa vielä huomioon kaiken sen myllerryksen, mitä aika on suonut niin Tapiolle kuin koko maailmalle, on lopputulema yllättävänkin ehyt.

Kukaan ei tiedä matkansa määrää ja kun ankkurina soiva Aplodit ei kuulu alle maan sulkee levyn, on todettava: onneksi debyyttisooloalbumi on nyt ulkona. Tästä on hyvä jatkaa, tämä on vasta alku.