Vila: Vila

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.

Musiikin avulla on helppoa ja vaivatonta julistaa koviakin asioita. Porukka laulaa sodista ja pommeista, sortajista ja sorretuista, mutta Vila-trio ei kuulu tuohon joukkoon. Vilan itsensä mukaan nimetty albumi on syntynyt kehtolaulujen inspiroimana, joten nyt voi – ja kannattaa – sulkea silmänsä hetkeksi ja antaa maailman hulluuden vaipua herkkien ääniverhojen tuolle puolen. Vila-trion debyyttialbumi on rauhan ja rauhallisuuden tyyssija, jossa historia ja tämä hetki sulautuvat toisiinsa.

Trion muodostavat laulaja ja tarinankertoja Juulia Björn, muusikko ja pedagogi Kirsi Ojala, sekä muusikko, tuottaja, säveltäjä ja multi-instrumentalisti Olli Varis. Björn ja Ojala ovat jo aiemmin tehneet yhteistyötä Eppel & Peppel -yhtyeessä, jonka tarinakeskeinen musiikki-ilmaisu on suunnattu ennemminkin lapsille. Nyt sävelet ovat kuitenkin toisenlaisia, kehtolaulujen toimiessa trion musiikin ytimenä.

Tästä kumpuaa luonnollisesti kysymys: mitä kehtolaulut ovat pohjimmiltaan? Niiden tarkoitus on rauhoittaa, antaa levon hiipiä jäseniin ja asettua useimmiten temponsa puolesta lähemmäs sydämenlyöntejä. Osa Vila-albumin sävellyksistä on vanhoja kansansävelmiä, osan trio on säveltänyt itse. Tekstien saralla aikakaudet limittyvät myös täydellisesti ja korvan on mahdotonta erottaa rajoja kuulemastaan, kun ns. uusi ja vanha sekoittuvat. Rentouttava rauhallisuus, syliinsä sulkeva seesteisyys ja osasista kasvavat hetket, niistä on tämä levy tehty.

Soitinten saralla moninaiset puupuhaltimet ja varoen soitetut kielisoittimet ovat vallalla. Rytmiä ei juuri isketä, kerroksellisten ja hiljaisuutta vaalivien vokaalien hoitaessa monesti senkin puolen. On haastavaa vetää rajaa liki hartautta ulottuvan herkkyyden ja hiljaisuuden välille, mutta siellä jossain Vila tuntuu vain selviytyvän haasteesta kuin haasteesta ongelmitta. Folkin siivillä liitävä Solen sover on reippaammasta päästä kappaleita ja valtavirtaa kutittelee myös harmonilla soitetuista nuoteista oivaa voimaa saava Björnen sover. Jousiakin kuullaan isommin, kun Flyger, flyger uskaltaa levittää hetkellisesti siipiään, ja tuon oiva melodia myös ansaitsee.

Vila tekee upeaa työtä ja toisinaan huomaan harmittelevani, kun biisejä ei päästetä täysin irti. Mutta tuolloin tulee muistaa, tämä on yhä kehtolaululevy, joka toimii omilla säännöillään.