Jari Raaste: Fresh!

Panama-levyt / Minna Records / Raastepöytä

Siitä on jo päälle viisi pitkää vuotta, kun Jari Raaste julistettiin kotimaisen soulin uudeksi johtotähdeksi. Moisen heiton takaajana toimi Ilmalaiva / Candy Dandy -tuplasinkku, jonka räväkästi esittelemä mansesoul ja hilpeän kimalteinen karkkisoundi jäivät sittenkin elämään. Itse asiassa tuplasinkku oli yksi allekirjoittaneen keskeisistä musiikillisista valopilkuista seuraavien puolentoista vuoden aikana, kun maailma otti ja pysähtyi raiteilleen. Oli tilanne kuinka paha tahansa, niin Ilmalaiva pystyi kuitenkin kuljettamaan murheiden tavoittamattomiin ja Candy Dandyn puolimelankolinen bailailu hymyilytti.

Keväällä 2022 palasin takaisen Raasteversumiin, kun maailman rauhoituttua julkaistiin Tunteet laatikkoon -sinkku. Upea biisi hiipuvan rakkauden hiilloksesta ja kovasta päätöksestä pistää särkynyt sydän murusineen laatikkoon odottamaan parempia aikoja. Reagointia pandemiaan? Ehkä osittain, mutta tärkeämpää oli lupaus tulevasta albumista. Tuli kesä, toinen ja lopulta kolmaskin, mutta luvattua pitkäsoittoa ei kuulunut eikä näkynyt. Kesä 2023 taisi olla ensimmäinen, kun Candy Dandy ei soinut enää allekirjoittaneen autossa, usko kotimaisen soulin luvattuun johtotähteen alkoi olla koetuksella. Noin albumiteknisessä mielessä nyt ainakin.

Ja sitten tapahtui taas. Keväällä 2024 ilmestyi Fresh!-sinkku, joka iski funkkaavaa plattaria permantoon kipunoivalla voimalla. Julkaisun yhteydessä puhuttiin tietysti uudesta levystäkin, niin niin ja joo joo, nautittiin nyt ainakin miten voitiin. Kyseinen sinkku saattaa hämmentää kasvikunnan termien viskelystä, mutta juuret ovat syvällä ja soundi kukkii kuin – ananas? Syyskuussa 2024 oli vuorossa Kanava kii sinkku, jonka sinisessä kasaripopsoulissa härmäläistyneet Prince ja Sade maalaavat kuulailla nuoteillaan elokuvamaisen kohtauksen. Saksofoni soi kaihoa – tietysti – ja vaikkei tämä mikään uusi Purple Rain ole, voin silti tuntea pisarat ihollani. Toimiiko? No totta hitossa.

Ja näin olemme saapuneet tähän päivään, näihin riemun täytteisiin hetkiin. Jari Raaste patsastelee ihka oikean vinyylilevyn kannessa, jonkin supermarketin ostoskärrysuojan edessä kädessään pussillinen sitruunoita. Ohitan ajatukset merkantilismin kritisoinnista ja otan kiinni tuosta kuvitteellisesta musiikillisesta hedelmästä, pussillisesta hedelmiä ja lopulta kokonaisesta tuoreosastosta. Heviä kamaa, raikasta ja kirpeää. Makea ja hapan sekoittuvat toisiinsa kuten elon suuressa ravinneketjussa kuuluukin tapahtua ja on aika pistää taas päälle viileet hileet. Tuoreustakuu on totta tosiaan voimassa näillä yhdeksällä raidalla, joita sitoo yhteen Jari Raasteen, eli Petri Alangon, sielukas laulu sekä luja usko omaan tekemiseen.

Periaatteessa biisijoukko on levittäytynyt aivan liian laajalle alueelle, kun mukana on jopa ihka oikea joulubiisi ja kireät soundit piiskaavat toisinaan äänikenttää kuin voimiensa tunnossa sooloileva Phil Collins. Maailma palaa kuitenkin kuumalla liekillä ja simppelisti nimetty Joulu pistää päälle seitsemän ja puolen minuutin mitallaan pukin listat uusiksi. Tulee kuunneltua muutenkin kuin joulupöydässä, voin luvata. Edes alkuun välibiisiltä haiskahtanut Luonto on mystinen ei jätä lopulta kuulijaansa yksin, vaan löytää elon ohikiitävistä hetkistä loputonta kauneutta.

Miksi viisi tähteä? Koska Jari Raaste on ottanut kaikki sinkkunsa mukaan ja pamauttaa ykköslyöntinsä välittömästi takalaittomaksi. Hän ei jarruttele, ei hidastele, eikä todellakaan pidättele. Fresh! on huutomerkkinsä veroinen tutkielma 20-luvun suomalaisen soulin tasoista, joissa sielukkuus syntyy jostain muustakin kuin vain värikkäistä bleisereistä ja komeaäänisistä taustalaulajattarista. Projekti saattoi käynnistyä vahingossa, mutta tämäkin puolivahinko tuotti lopulta rikkaimman sadon. Fresh!