Moffat: Moffat

Secret Entertainment

Jyväskyläläinen kitararockyhtye Moffat aloitti taipaleensa hankalana vuonna 2020, mutta vyöllä on jo EP sekä pari sinkkua. Syystä tai toisesta kaikki aiemmat julkaisut ovat jääneet Desibeli.netissä huomiotta, mutta esikoispitkäsoiton kohdalla tärppäsi. Vuoden 2021 EP-levyltä biisijoukkoon ei ole mahtunut ainuttakaan vetoa, mutta tuoreemmat sinkut löytyvät sentään yhdeksän rehvakkaan rallin joukosta.

Kitararock on siis homman nimi. Räkäinen, roiskuisa, rehevä, hiukan alkuvoimaiselle bluesrockille ja enemmän myöhemmälle grungelle sukua oleva kitararock. Ilmaisukielenä toimii englanti, jota vokalisti Aleksi ja kitaristi/taustavokalisti Aleksi huutelevat maisemaan. Laulutekniikassa olisi hiomisen varaa, mutta se tuskin on tässä yhteydessä ja vaiheessa vielä oleellista. Oleellista sen sijaan on se, että pinnat ovat rosoiset ja Aleksien takana rytmiryhmä pitää junan jyskyttämässä. Moffat eteneekin varmoin ottein ja karavaani jatkaa eteenpäin, jos nyt suurimmat voittopamaukset jäävätkin esikoisella puuttumaan.

Vauhdikasta rintamaa rikkoo tuskaisemmin grungen kipupisteitä hakeva Man-Child, joka tosin osaa yllättäen hypätä Alice In Chains -raastosta hetkeksi kasarisemman hard rockin kyytiin. Kukin pitää mistä haluaa, mutta omaan korvaani luontevammin nelikolta taittuu rautaisempi ja vauhdikkaampi kitararock. Rutisteleva Sane kantaa mallikkaasti päälle neljän minuutin mittansa ja melkein rumalla sanalla starttaava Spirit of One Man ammutaan myös asenteella maisemaan.

Kitarat ovat kunkkuja ja sauhu nousee, vaan ei se silkkaa suorakulmailua tietenkään ole. Sinkkubiisi Cloud of Sound intoutuukin tähyilemään grungesta ja hard rockista jonnekin progempaan päin, vaikka ote tiukasti raskaammissa tangoissa pysyykin. Sangen kehityskelpoinen yhtye, joka etsii vielä ominta soundiaan. Jatkoa odotellessa.