Julkaistu: 15.06.2024
Arvostelija: Mika Roth

Talkkuna Music
Folkista rokkaavan kodin itselleen rakentanut RuoTo sulki monella tapaa kaarensa ja kutoi purjeensa valmiiksi reilun viiden vuoden takaisella Alisessa salissa -albumilla. Jotain merkitt�v�� saavutettiin ja kyseisen levyn rujo kauneus ja 70-lukulainen soundi ovat kest�neet vaivatta maailman vaikeat ajat.
Kuuleman mukaan kiekon vaativaksi k�ynyt syntyhistoria oli kuitenkin johdattanut itse tekij�t siihen pisteeseen, ett� jatkoa oli vaikea n�hd� horisontissa. Kitara sai n�in maata kotelossaan. Vuodet kuluivat, mutta kipin� ei kuitenkaan tukahtunut. Pienist� biisinp�tkist� ja ideoista l�hti hiljalleen syntym��n jotain uutta ja taas hivenen erilaista. Jotain, joka nyt saa allekirjoittaneen raapimaan � taas � p��t��n folkrockin rajattomuuden edess�.
P�iv�nn�kem�tt�m�t on yht��lt� luonnollinen ja looginen jatke edelt�j�lleen, sek� samaan aikaan tyystin uusi avaus, luku ja maailma. Kymmenen uutta kappaletta ovat tiettyyn pisteeseen asti kiistatta vanhan toistoa ja muuntoa, mutta se on vain puolet totuudesta, jos sit�k��n. P�iv�nn�kem�tt�m�t pit�� n�et v�hint��nkin toisen silm�n kiinnitettyn� tulevaan, n�iss� kappaleissa onkin hyv� annos my�s uuden peilailua sek� uudenlaisia kokeiluja. Eik� kaikki todellakaan ole kuten ennen.
Suuret linnut levitt�v�t ties mill� akustisilla soittimilla ja torvilla vahvistetut siipens� tavalla, joka lakaisee sanan �rock� charmantin siistein elein sivuun. Shamanistista poljentoa ja sivulle suuntautuvaa rokkia voimakiviins� kaivertava Varjeltu on my�s todellinen aarre, jonka my�t� levyn j�lkimm�inen puolisko laskeutuu paikoilleen. Otteissa on voimallista herkkyytt�, tarkoitusten kaikki tasot ovat kaikkea muuta kuin muuttumatonta totuutta ja juuri se nostaa P�iv�nn�kem�tt�m�t aina vain ylemm�s.
Folk on jalostunut kolmikon k�siss� suuntaan, joka saa pohtimaan 70-luvun alun Pink Floydin soundia, kun tuleva megab�ndi oli vasta hiljaa hiomassa muotoaan ja tunsi viel� my�s hiljaisemman voiman mahdin. Myyntik�yr�t saattavat osoittaa muuta, mutta mielest�ni brittien suurimmat aarteet eiv�t l�ydy ehk� sittenk��n niist� isommista ��nivalleista ja muista j�rk�lem�isist� seinist�. Piilosi on hyyt�v�n kaunis hetki, jossa jokainen soitin ja ��ni, sek� etenkin ��nten l�mmin pohjas�vy lis��v�t tarinaan huiman m��r�n rivej�. Nyt ei tarvita enemp��.
P�iv�nn�kem�tt�m�t on samaan aikaan hiljainen ja metel�iv� levy, jonka sieluun on ollut onni tutustua askel kerrallaan. Albumi ponnahtelee ja tanssahtelee varoittamatta uusiin suuntiin, mutta osaa my�s k�perty� parhaimpien ideoidensa ymp�rille ja antaa valokeilan karata sivummalle. Onneksi n�m� kappaleet ja t�m� kokonaisuus sai viel� synty�, ja kun kerran t�m�kin meni n�in hyvin, niin miksi ihmeess� pist�� b�ndi� tauolle nyt�




Maanl�heist� kevytfolkia ja toisinaan my�s raskaampaa 70-lukulaista heavyrockin puristelua Pudasj�rvelt�.
Linkki:
facebook.com/ruotoband
(P�ivitetty 5.8.2024)