Nightbird: Out of These Days

Nighttime Recordings

Musiikissa on mielestäni aina kyse reaktioista, äänten kimpoillessa kustakin kuulijasta tavoillaan ja synnyttäen ainutkertaisia tunneketjureaktioita. Nightbirdin edellinen albumi, Travelin´ Baby veti amerikkalaishenkisen folkin voimin kuulijan Ihmemaahansa ja teki tuon kaiken mitä rakastettavimmin. Se oli karsitulla tavalla kaunis levy, täynnä suoria tuntoja ja jopa karuiksi laskettavia valintoja. Nightbird uskoi lauluun ja kitaraan, melodioiden kykyyn kantaa pienet laulut suureen maailmaan.

Travelin´ Baby oli, ja on tietysti edelleen, hieno sekä ansiokas albumi. Voinkin sanoa innostuneeni ihan aidosti, kun sain vihiä tulevasta seuraavasta pitkäsoitosta. Vinyyli oli kuuleman mukaan jo matkalla, mutta päivät venyivät ja mitään ei kuulunut. Lopulta kävi niin, että Nightbirdin uusi albumi pääsi melkein katoamaan postin rattaiden kautta maailman turuille, mutta onneksi vain melkein. Kun viimein avasin ensiluokkaisesti pakatun vinyylilevyn suojakuoret, ymmärsin vasta kouriintuntuvasti, kuinka tärkeä tämä levy on minulle – vaikken ollut vielä edes kuullut sitä. Reaktiot, ne kertovat kaiken.

Entä oliko kaikki odottamisen arvoista? Kyllä, uskaltaisin väittää niin. Out of These Days ei ole uusi versio edellisestä levystä, vaikka folkahtava pop ja vaikeasti määriteltävä singer/songwriter -materiaali pelaakin pääosin yhä harvoin paloin, värein ja siirroin. B-puolen avaava nimiraita Out of These Days on joukon leonardcohenmaisinta laitaa, muuntuneen bluesin tuudittaessa hiljaa melodiaa sylissään. Blues on nyt enemmänkin ajatus, kuin mikään suoranainen soundi, mutta siellä se on kaiken alla ja silti vaikeasti osoitettavissa.

A-puolen avaa sinkkukaksikko Starling Murmuration / You Make Me Feel, joista ensinnä mainittu on enemmänkin johdatus artistin folk-maailmaan, kun taas jälkimmäisen tummasävyisyys ja yöllinen henki on samaan aikaan lupaava ja uhkaava. Samalla kuulijalle käyvät tutuksi ison kuvan tärkeimmät palaset, pienin tehostein lisätty riisuttu musiikki, sekä tietysti sanat. Lyriikat ovat herkkiä ja kovia, teräviä ja kauniita, jättäen runsaasti tilaa tulkinnoille, mutta tehden myös samalla asiansa selviksi. Humisevat taustat värisevät epävarmuutta, vesien vain sekoittuessa ja sekoittuessa – mutta hiljaa, varoen.

Levyn syntyhistoria on kuuleman mukaan pitkänpuoleinen, kun biisit eivät tahtoneet aluksi löytää tietään pinnalle. Tummat ajat kuuluvat monin tavoin, vaan ne eivät lannistaneet, kertojaa on koeteltu, ei voitettu. Rakkaus on tunteista suurin, sekä vaarallisin, mutta vaarahan kiehtoo meitä aina. Sweet Distraction vangitsee tuon kirpeyden ja suolaisuuden tavoin, jotka saavat pohtimaan elon kolhuja. Onneksi With You And Me sulkee matkan auvoisesti, yön jäädessä taakse ja kirkkaan huomisen sarastaessa horisontissa.

Out of These Days on levy selviytymisestä. En lähde edes arvailemaan missä dokumentti loppuu ja fiktiivinen tarina alkaa, sillä se ei ole oleellista. Oleellista tässä levyssä on soundi, tunnepaletti, äänet ja niiden synnyttämät reaktiot.