Eve Crazy & Mar Yo: New Stories

Omakustanne

Tämän tästä pienjulkaisujen koosteita tehdessä vastaan tulee loistavia ja lupauksia herätteleviä projekteja, jotka jäävät parin kolmen pienjulkaisun pyräyksiksi. Olen monesti viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana pohtinut, josko joku päivä senegalilais-suomalainen duo Eve Crazy & Mar Yo vielä julkaisisi musiikkia. Kolmen raidan mittainen Trilogy-sinkku oli näet niin vahva ja rikas yhteistyön näyte, että sille soisi lisää mahdollisuuksia. Voinkin sanoa suorastaan hihkaisseeni innosta, kun jokunen viikko sitten New Stories -albumi tuli viestivirrassa vastaan.

Ja tässä se nyt sitten on. Senegalilaista räppiä ja suomalais-ugrilaista kansanmusiikkia toisiinsa hilpein liikkein yhdistelevä albumi, jonka soittimista, soundeista ja sävelistä kaikuvat tyystin toisenlaiset maailmat.

Trilogy-sinkku oli kovia aiheita käsittelevä tarina, joka kuitenkin johti kohti parempaa huomista ja avasi rohkeasti mahdollisuuksien verhoja edestään. Juuri tuo arvaamattomuus ja negatiivisuudesta positiivisuutta kampeava voima nostivat alun alkaenkin duon tekemisiä etualalle, ja ilokseni voin todeta pitkäsoiton vain pistävän paremmaksi. Tämä ei ole afrikkalaista, tämä ei ole suomalais-ugrilaista, tämä on maailmanmusiikkia sanan täydessä merkityksessä.

Trilogyn kaikki kolme biisiä ovat mukana myös debyyttialbumilla, samoin kuin esikoissinkku Jigéen ñi, sekä kuluvan vuoden huhtikuussa ilmestynyt Ruskie neitsyt valgie neitsyt -sinkku. Viimeksi mainittu lienee koko joukon karjalalaisin viisu, mutta virsu ei lipsu jalasta. Yhdessä kymmenen raitaa ja reilu kolme varttia ovat täsmälleen sopivan kokoinen annos värikkyyttä, uusia tuulia sekä vanhoja palasia.

Afrikkalaiset soittimet, elektroniset lisät ja kantele luovat yhdessä äänikentän, jonka mahdollisuudet ovat sanalla sanoen rajattomat. Ja tuota vapautta kaksikko myös hyödyntää päätähuimaavalla rohkeudella, kanteleen helkkyvän äänen toimiessa eräänlaisena majakkana ja kiintopisteenä äänten suuressa avaruudessa. Soundit siis sekoittuvat siinä missä sanatkin. Suomea ja ranskaa kuullaan jonkin verran. En osaa sanoa laulaako Eve Crazy wolofin kielellä ja/tai jollain muulla Senegalin monista eri kielistä, mutta rajattomuus on yksi levyn teemoista, joten yritetään aistia itse viestejä sanojen takaa.

Nojaan tässä nyt vahvasti saatesanoihin, mutta levyn teksteissä käsitellään naisten ja äitien tarinoita eri puolilla palloamme. Ilo ja suru ovat pohjoisessa tutut ystävykset, eikä tilanne ole toinen etelämpänäkään, mutta elämä jatkuu ja sykkivä sydän takoo myös levyn keskiössä. Mahdollisuudet, paremmat huomiset, eilisten vääryyksiä unohtamatta, sekä rakkauden voima.

Duo osaa iskeä tarttuvasti asioiden ytimiin, vaan levyllä on enemmänkin puolia. Siivet (Nos ailes) puhuu monin kielin, myös suomeksi, jotta kolonialismin pitkiä varjoja käsittelevä raita löytää taatusti maalinsa. Kaunista ja koskettavaa, nuottien taivaan kohotessa jälleen linnunradaksi päidemme yläpuolelle. Lähemmäs äänitaidetta lipuu puolestaan päätösraita From the Radio, jonka päälle 8-minuuttinen rakenne tuuduttaa sylissään ja lohduttaa hetkisen. Kanteleen sointi ja kiireettömät rivit tuntuvat keksivän musiikin uudelleen raita raidalta, kaikki kasvaa ja on silti pientä, ihmisen kokoista.

New Stories on kirjaimellisesti joukko uusia tarinoita, jotka avaavat nipun uusia suuntia ja toivonkin sydämestäni, että tämä on vasta pitkän tarinan ensimmäinen isompi kokonaisuus.