Julkaistu: 15.09.2022
Arvostelija: Mika Roth
Black Widow Records
The Aeon on niitä yhtyeitä, joiden tasapuoliseen ruodintaan tarvittaisiin aivan omanlaisiaan asteikkoja ja mittausjärjestelmiä. Tai ehkäpä ongelma ei ole niinkään arvioinnissa kuin itse musiikin kuvaamisen vaikeudessa, sillä okkultismin kanssa puhutaan aina huomattavissa määrin hengen asioista. Tunnelmista, viittauksista, niistä syntyvistä ajatusketjuista ja assosiaatioista.
Ottakaamme kuitenkin rohkeasti petoa sarvista ja astukaamme paikkaan, jossa unen ja ns. toden rajat hämärretään. Näihin tuntemattomiin vesiin piirretään ulottuvuuksien välit ylittäviä viivoja, eikä kiinteitä pisteitä löydy horisontista helpolla, musiikin selkeistä genreloosheista nyt puhumattakaan. Kuulija on enemmän matkaaja kuin paikallaan istuja, sijaitsee hän sitten missä tahansa.
Tietysti muistan yhä reilun viiden vuoden takaisen Songs of the Great Beast -albumin, sillä tuota täydellistä kiekkoa on kuunneltu sittemmin urakalla tässä(kin) kammiossa. Tällä erää arvioitavaksi ei saapunutkaan enää fyysistä levyä, mikä on valtaisa harmi, mutta oikeita levyjäkin kyllä painetaan vielä The Aeonin toimesta, tai näin ainakin luvataan saatesanoissa.
Aleister Crowleyn tekstit ovat vaihtuneet useamman lähteen hedelmiin, ja onpa mukana jo omiakin tekstejä. Samalla sävellykset, sovitukset sekä ilmaisu ovat siirtyneet uusille urille, joten The Aeon on monellakin tapaa uuden aikakauden kynnyksellä. Folkahtava soundi korostaa rauhallisuutta, aaltomaisuutta, ikuista vuoksen ja luoteen vuorottelua, joka määrittää meitä ihmisiä ja tarkemmin ajatellen kaikkea elävää.
The Aeon ymmärtää edelleen hiljaisuuden suunnattoman potentiaalin äänen vastavoimana, joten äänivallia ei kasvateta sen kummemmin, vaan nuottien annetaan tehdä työtään sävyisämmin. Ja kuinka kauniita hedelmiä tuo työ tuottaakaan? The Woodin keinuvassa sylissä kelpaa keinua, kun taas nimiraita The Baphomet Dream leijuu jossain tuhannen ja yhden yön tarinoiden taivaissa. Eksoottinen ja kaukainen itä on läsnä, mutta ei osoitellen ja huutaen, vaan harsomaisen keveiden nyanssien kautta.
Kuten jo alussa totesin, tämä levy on haastava arvioitava. Pidän silti esikoista järisyttävämpänä kokonaisuutena, joten nyt ’peruutettiin’ neljään tähteen. Se on tässä ulottuvuudessa, maailmassa ja ajassa ihan hyvä numero ja määrä, aivan kuin musiikin kaltaista ihmettä voisi koskaan jäsennellä numeroin ja tähdin.
Kotimainen yhtye jonka musiikki on folkahtavaa ja sanoitukset okkultistisia. Ensimmäisen albumin materiaali syntyi keväällä 2015 Oulun Ylioppilasteatterin esittämää Suuri Peto! -näytelmää varten.
Linkit:
facebook.com/theaeonband
instagram.com/theaeonband
(Päivitetty 15.9.2022)