Julkaistu: 15.11.2019
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
En voi kuin ihailla ja ylistää tamperelaisen The Fërtility Cültin härkäpäistä oman tien kulkemista, joka tuottaa tasaisen kolmen vuoden välein aina uuden albumillisen herkkua. Ja minkälaista herkkua? The Fërtility Cültin musiikin kuvaaminen genretermein on suoranaista painajaista, sillä yhtyeen uniikissa soundissa niin monet ja täysin toisistaan eroavat elementit ovat löytäneet yhteisen kodin.
Jos ensimmäinen palikka on pakko nimetä ja asettaa mielikuvan perustuksiin, on se joko doom tai proge. Yhtyeen soundissa kun 70-luvun jykevät jätit Black Sabbathista Genesikseen asti ovat läsnä, eikä pieni Pink Floyd ja King Crimsonkaan pistä korvaan. Ilmaisukieli on tietysti useimmat raja-aidat ylittävä englanti, laulun rinnalla puhkuvan saksofonin heivatessa lopputulemaa omaan suuntaansa.
Biisit ovat pääosin pidemmän puoleisia, sovitukset sanalla sanoen kunnianhimoisia ja näinä päivinä kovasti väheksytty albumikokonaisuuskin hipoo mielestäni täydellisyyttä. Massiivisen Star Siren’s Songin jälkeen Visions of Home toimii albumin vedenjakajana alun ja lopun välillä, ja lopun koittaessa on se luonnollisesti mitä massiivisin. En tiedä montaakaan ryhmää joka selviytyisi ehjin nahoin The Queen of Spacetimen kaltaisesta jätistä, mutta The Fërtility Cültille moinen ei tee edes tiukkaa.
Kosmodysseia on komea albumi jonka ärsyttävin puoli on sen taivaita hipova täydellisyys, kun maisemasta ei löydy ainuttakaan ryppyä tai rumaa kohtaa.
Doomin ja stonerin elementtejä hyödyntävä tamperelaisyhtye, jonka psykedeelisen kitarajyystön lomassa soi myös saksofoni.
Linkki:
thefertilitycult.bandcamp.com
(Päivitetty 15.11.2019)