Dimi Salo: Lauluja uskaltamisesta

Omakustanne

Oululainen Dimi Salo on ollut aktiivinen keikka- ja studiomuusikko koko kuluvan vuosikymmenen. Oman materiaalin esittämisen lisäksi Salo on tehnyt yhteistyötä raskaan sarjan kotimaisten artistien kanssa, mutta debyyttisooloalbuminsa teossa Salo on pitänyt langat tiukasti omissa käsissään. Uskoa siis omiin kykyihin ja taitoihin löytyy riittämiin. Korostetaan tässä yhteydessä vielä, että Salon musiikillisesta historiasta löytyvät mm. Kauko Röyhkä ja Jukka Takalo, jotka kumpainenkin ovat kirjoittaneet muille runsaasti materiaalia.

Albumin alku on vahva ja vivahteikas. Kerro on rempsakasti soiva poprock, jossa sopivasti hampaissa narskuva soitto ja suora teksti luovat yhdessä viihdyttävän ja vahvan neliminuuttisen. Sellolla ja viululla rikastettu Maaliskuu on kuitenkin vasta se ensimmäinen lumottu hetki, jossa Salon pistävät huomiot ja tilanteiden kuvailu saavat ansaitsemansa kehyksen. Edukseen joukosta erottuu myös Painajaisvalssi, joka on samalla yksi kolmesta raidasta joilla Salo laulaa myös kreikaksi. Eksoottinen kieli on toki maukas mauste, mutta kyseisessä unilaulussa on lisäksi toismaailmallista tunnelmaa joka hyytää, juuri sopivalla tavalla siis.

Peruspoppisten kanssa Salo ei tunnu olevan täysin mukavuusalueellaan, tai ainakin näillä sovituksilla ja ratkaisuilla kappaleet muistuttavat tarpeettoman usein väärällä tavalla demovaiheessa olevia versioita. Sen sijaan tunnelmoidessaan jousien kanssa osumaprosentti nousee lähemmäs sataa, minkä lisäksi plus-sarakkeeseen kuuluvat sopivan hävytön Hävytön, sekä raakilemaisuudestaan huolimatta sielua liikuttava Laulu uskaltamisen vaikeudesta.