Diagrams: Black Light

Full Time Hobby

Vaikka perustajaj�sen Sam Genders h�ipyikin yhtyeest�, Tunng jatkoi elektronisten ��nien ja folkin yhdistely� tuoreimmalla albumillaan. Samat raaka-aineet l�ytyv�t my�s Gendersin uuden projektin, Diagramsin ytimest�. Paikoilleen j�hmettymisest� on turha silti puhua, niin monenlaisiin variaatioihin sek� Tunngin ett� nyt Diagramsin folktronica taipuu.

Black Light on suorituksena kielt�m�tt� vaikuttava yhden miehen n�yt�s, kuin musiikillinen palapeli, jossa yksinkertainen pop on pilkottu ja k��nnelty uudenlaisiin v�nkiin muotoihin. Tavanomaista pidempi ennakkokuuntelu ennen tammikuun puoliv�lin julkaisua oli aivan paikallaan, sill� mieleenpainuvien biisien bongaaminen sekamelskan keskelt� tuntui pitk��n kovin hankalalta. Eik� niit� toimivia biisej� tehokuuntelunkaan j�lkeen kaikkialta l�ydy.

Pehme� folk kuuluu en�� pienin� h�iv�hdyksin� pohjalla. Kevein ja samalla kaunein pala on Night All Night, joka sekin malttaa pysy� akustisena vain ensimm�iset puolitoista minuuttia. Useasti koneiden ja lukuisten eri instrumenttien p��ll� soivat kevyesti funkkaavat kitarat, mink� lopputulos on kuin verryttelev�n Tv On The Radion funkia, josta Tall Buildings ja levyn nimikappale ovat harvoja hyvin kulkevia esimerkkej�.

Parhaimmillaan funkin, folktronican ja runsaan toiston yhteispeli hiipii vangitsevasti alitajuntaan, kuten Mills osoittaa. Mihink��n hypnoottiseen tunnetilaan on silti hankala p��st�, sill� silloin t�ll�in meininki l�ss�ht�� Appetiten tai Animalsin kaltaisiin k�mpel�ihin jammailuihin. Voisi kuvitella, ett� liven� k�ytetty yhdeks�nhenkinen b�ndi saa nekin el�m��n uudella lailla.

Albumi on hyv�ntuulinen ja raukea, soundi on puhdas ja monipuolinen, mutta silti Black Lightiin ei tule tartuttua kovin usein. Jos joskus huvittaa, niin hyv�vointisena, aivan tavallisena sunnuntaiaamuna, jolloin ei tarvitse s�ken�id� tai herkistell�.