Julkaistu: 06.02.2010
Arvostelija: Mika Roth
Gaea
Kolmannella albumillaan tampereen ex-teinisatanistit jatkavat suurin piirtein siitä mihin noin kaksi vuotta sitten The Lemonade Oceanilla jäivät. Meno on edelleen räiskyvää, elektronista ja iloista, usvaisen haaveilun sumentaessa maisemaa silloin tällöin. Kehitys on leikannut kappaleista pois suurimpia särmiä, eikä kiekolta löydy Beat Your Boyfriendin kaltaista raskasta läimäytystä poskelle. Ne kaikkein tarttuvimmat pikahitit loistavat niin ikään poissaolollaan, mutta vastavuoroisesti kokonaisuus on ehyempi. Pohjimmainen kysymys kuuluukin: riittääkö se nostamaan albumin edeltäjiensä edelle? Vastaus kysymykseen on ikävä kyllä kielteinen, vaikka orkesteri yrityksestä reilut pisteet kotiin nappaakin.
Strange Ligths ei kykene haastamaan briljanttia Whatevernights debyyttiä, mutta soittokertojen karttuessa se nousee melkein limonaati valtameren kantaan, joten olkaa huoleti: laatu on edelleen korkeaa. Positiivisin muutos on kosketinsoittaja Blackie Lovelessin osallistuminen vokalisointiin parilla raidalla. Rumpukone on korvaantunut lopullisesti rumpalilla ja samalla touhuun on tullut suorempi, rokimpi ote, joka toimii useimmiten orkesterin eduksi. IWATSW kuulostaakin aiempaa muhevammalta, soundien hohtaessa öistä magiaa sekä 10-luvun diskoisaa kimalletta. Kiitos kuulunee ainakin osittain aiempaa enemmän osallistuvan muun yhtyeen suuntaan (aiemminhan primus motor Pasi Viitanen teki kaiken studiossa yksin). Kappaleista rakentuu virtaviivainen jatkumo, kuten Viitanen taannoisessa haastattelussa korosti, tunnelman noustessa selvästi loppua kohden.
Strange Lights on vaikeasti sulateltava albumi. Odotin orkesterilta lopullista läpilyöntiä ja puhdasta viiden tähden bilekiekkoa, mutta käteen jäikin yllättäen säkenöivä ja hitaasti avautuva puolittainen teemalevy. Whatcha Lookin´ At sekä Just Do It koukuttavat ärhäkästi ja Softcore Sex Dreamsin utuiseen hämyyn kelpaa uppoutua, näin huippukohtia listatakseni. Samoin kunniamaininnan ansaitsee räväkästi muista erottuva Ten Years Later, joka irrottaa karstat koneesta kärkkäällä kitarasurinallaan. Shoegaze, dream pop ja electro rock eivät juuri tätä paremmin voisi sulautua toisiinsa, joten jäädään odottamaan sitä lopullista läpimurtoa – ja odotellessa Strange Lights lienee parasta mahdollista juhlamusiikkia.
Tamperelaisyhtye aloitti yhdistelemällä tummanpuhuvan maanisia konetaustoja hilpeän energiseen poppiin raivokkailla kitaravalleilla ja lelu-urkusaundilla. Vuoden 2007 debyytillään Whatevernights nelikoksi kasvanut yhtye vakavoituu säröisen elektromaailmaan suuntaan. Kakkoslevy The Lemonade Oceanilla soi modernein maustein sävytetty 1980-luvun uusromanttinen synthpop, flirttaileva electroclash sekä Suiciden ja The Jesus & The Mary Chainin suuntaan kumartava, vahvalla säröllä maustettu vaihtoehtorock. Kolmas albumi Strange Lights kaventaa synan asemaa ja lisää laulua kokonaisuuteen.
Yhtye jäi vuonna 2015 tauolle ja kahdeksan vuotta myöhemmin julkaistu kuudes albumi, Blood North muunsi soundia ambientin suuntaan. Yhtye ei ole keikkaillut, eikä myöskään suunnittele sen aloittamista.
Linkit:
facebook.com/iwatsw
(Päivitetty 22.11.2023)