Zero Nine: IX
Julkaistu: 23.10.2009
Arvostelija: Ville Kuitunen
Poko
”Let`s get totally stoned today, rock n` roll is the only way!” Tässä kiteytyy Zero Ninen olemus sekä hyvässä että pahassa. Rock-kliseitä ja paheellisia elämäntapoja ylistävä uuden IX-levyn avausraita on todellakin sitä, mitä Zero Nineltä on vuosien varrelta totuttu odottamaan. Reipas ja osin humoristinenkin ote toimii, eikä kohdeyleisö varmasti tule pettymään, mikäli lupaukset kiertueesta toteutuvat.
IX:llä on tolkuttoman hyviä biisejä! Full Reaction, Set Me Free ja osuvasti nimetty Can`t Rewrite The History ovat juuri sitä minkä vain Zero Nine osaa, konstailematonta ja hyvin soitettua hardrockia. Kepa Salmirinne laulaa kuin White Lines olisi tehty eilen. Kokonaisuudesta paistaa vilpittömyys, enkä jaksa uskoa, että IX:ää tehtäessä kitaran otelautaa olisi liiemmin puristettu. Tarinat levyn ympärillä kertovat, että pohjat olisi nauhoitettu studiossa yhdessä, mikä saattaakin olla rentouden perimmäinen syy. Zero Nine on näet aina ollut loistava livebändi, ja nimenomaan hyvän yhteispelin ansiosta.
Hieman hidastempoisempaa osastoa edustava Matter Of Broken Heart toimii sekin, vaikka vain hengähdystaukona menevämpien rallien keskellä. Mahtava akustisilla kitaroilla soitettu intro vie kuulijan texmex-tunnelmien kautta savuiseen kapakkaan, valomerkin jälkeen portsarin avittamana pihalle, ja kadulle hoilaamaan päähän soimaan jäävää maailmaa suurempaa kertosäettä. Massiiviset kertosäkeet kuuluivat 80-luvulle yhtä kiinteästi kuin olkatoppaukset, tosin ensin mainittua ollaan kaivattu hieman enemmän. Timo Käsmän maaginen ote on yhä tallella, kitarat soivat todella kauniisti.
IX on muuten toimiva levy, mutta aavistuksen liian pitkä. Pari-kolme biisiä pois olisi saattanut tiivistää kokonaisuutta juuri sopivasti, mutta ei tässä missään katastrofimitoissa olla näinkään. Yhdeltä istumalta kuultavaksi IX on liian massiivinen, mutta pienemmissä paloissa toimii upeasti aikamatkana 80-luvun kultaisiin vuosiin. Jopa ällöimelä Crazyloving You (sic) puolustaa paikkaansa nimenomaan pastissimielessä. Tavoite lienee saavutettu, vaikka soundeiltaan IX on aivan liian onnistunut mennäkseen täydestä kasaripalasta. Zero Nine näyttää kaikenmaailman teini-idolia leikkiville goottisedille, miten isot pojat hoitavat homman kotiin.
Zero Nine
Zero Nine on niitä harvoja bändejä, joita voi hyvällä omallatunnolla kutsua legendaarisiksi. Kuusamolaispoppoo oli 80-luvulla niin sanottu ”superlupaus”, joka kävi levyttämässä Englannissa asti, vieläpä itsensä maestro Ian Gillanin johdolla. Suurta läpimurtoa ei koskaan tullut, mutta tarinat elävät. Lämppäripestejä koitui mm. AC/DC:n, Iron Maidenin ja Scorpionsin matkassa. Ehkäpä paras suomalainen hardrock-levy kautta aikojen, 1985 ilmestynyt White Lines, on Zero Ninen vahva näyttö siitä, ettei HIM suinkaan ollut ensimmäinen suomalainen kansainväliset mitat täyttävä orkesteri.
(Päivitetty 6.11.2023)
Kommenttien keskiarvo:
Kauniin neidon seurassa nimittäin... :)
-Kepa2 Kuusamo-