Sinkut � Lokakuu 2008

Apples Of Idun: The Fusing Clouds

Electro-rockia ilmoille puskeva turkulainen Apples Of Idun on ty�st�nyt tulevaa toista albumiaan jo vuoden p�iv�t. Nyt tunnelin p��ss� alkaa viimein pilkist�m��n julkistusp�iv�n valonkajo ja kolmen biisin mittainen The Fusing Clouds �sinkku valottaa ryhm�n nykyisi� kuulumisia. Jos uutukaista vertaa kolme vuotta sitten julkaistuun Widow debyyttipitk�soittoon tai reilun vuoden takaiseen Pinch sinkkuun, on kehityksen kaari selv�sti n�ht�viss�. Alun industrial-painotteisesta kolistelusta on siirrytty kuin huomaamatta l�hemm�s tanssilattian v�lkett�. Indu-tyylille ominaiset apokalyptiset n�yt sek� ruosteiset maailmat ovat korvaantuneet uusilla visioilla, kromin ja kimalteen koristaessa yh� useampia pintoja. Muutos pukee nelikon musiikkia, mutta jotta musiikki toimisi my�s pitk�soiton mitassa tulisi yhtyeen k�ytt�m�n paletin viel� rikastua nykyisest�.

Mika Roth

---

Dirty Licks: Misled Youth
Universal

Vai notta dirty rockia? Sellaisen nimen ovat painaneet Universalin uuden kotimaisen katurock-nelikon Dirty Licksin kylkeen. Kelpaa siin� miss� toimintarock, punkahtava hard rock-haaraposeeraus tai skandinavian action rock ja mit� niit� nyt? Lohjalainen nelikko pistelee tulevaa albumia varten tiet� raivaavan sinkuransa nimibiisill� ihan kelvosti � karhean ja etenkin energisyydell��n vakuuttavan haarasoiton ohella biisist� l�ytyy hieman rauhallisempaakin nyanssia ja kohtuullisen hyvin koukkua. Kakkosraita Flashbacks From Nowhere pistelee v�hint��n yht� likaisesti, mutta ehk� hiukan edellist� rennommalla poljennolla. Ihan hyvi� rokettin�ytteit�, eli lupaa ihan mielenkiintoista debyytti� alkusyksyyn.

Ilkka Valpasvuo

---

Error 144: Shot A Man
Beatkamp

Sain taannoin todella mielenkiintoista postia kotiini, kun kanadalaisen Error 144 duon debyyttisinkku kolahti postilaatikosta. Upea seiskatuumainen sininest� vinyylist� pr�ss�tty kiekko pit�� sis�ll��n kaksi versiota nimikappaleesta, joka on t�t� kirjoitettaessa viel� yhtyeen ainoa tallennettu s�vellysty�. Error Mix ja Dada Mix pureutuvat saman biisin eri puoliin omilla tavoillaan, mink� ansiosta versiot eiv�t vaikuta vain versioilta. Siin� miss� ensinmainittu luotaa l�hitienoitaan tech noiren kylm�ll�, jopa laskelmoidun tuntuisella otteella, ottaa Dada Mix puolestaan k�ytt��ns� asteen orgaanisemman metodin. Industrial-koneet ja efektoitu vokalisointi kertovat Skinny Puppyn mahdollisesta vaikutuksesta taustalla, mutta debyytiksi sinkku on silti kunnioitettavan originelli saavutus. Shot A Man rullaa kumpanakin versiona, mink� ansiosta ryhm�n seuraavaa siirtoa odottaa innolla.

Mika Roth

---

Infadels: Free Things For Poor People
Wall of Sound

Brittil�inen Infadels tarjoilee kolmen biisin ja kahden remixin sinkullaan maistiaisen tuoreelta kakkosalbumiltaan. Free Things For Poor People on tavanomaista tanssittavaa keskitien brittirockia kertos�keell�, joka on kotoisin samalta liukuhihnalta kuin jalkapallo-otteluiden kannustushoilotukset. Siloitellusti tuotettu raita kulkee kuitenkin niin tylsi� ja tallattuja latuja, ettei se onnistu her�tt�m��n kummoisiakaan yhteislauluhaluja, tanssimisesta puhumattakaan. Automainosten taustamusiikkiasteikolla �ihan ok� -tason biisi.

Huomattavasti kiinnostavampi on kakkosena seuraava Godzilla, jonka vauhdikas meno jopa hy�tyy kliinist� ��nimaailmasta. My�s s�vellyksen� kappale vet�� edellist� pidemm�n korren. Like Tomorrow & The Day Before taas tuo mieleen The Rapturen v�hemm�n punkahtavat edesottamukset. Kaksi uudelleenmiksausta kierr�tt�v�t nimiraitaa elektro-henkisesti, mutta tuovat lopulta l�tylle lopulta aika v�h�n lis�arvoa. En osta pitk�soittoa.

Toni Hietam�ki

---

Komedia Vulgaria: Amorin vapaap�iv�

Suomenkielist� progehtavaa vinorokkia jo aiemminkin innostavasti tarjoillut Komedia Vulgaria on t�ll� sinkullaan loikannut lohduttomien s�vyjen syliin. Nurmolaisnelikon avaus Piilossa on hyvin rauhallinen n�pp�ily, josta tulee miltei mieleen villeleinosmainen intiimi folkrock-balladi. Tunnelma on joka tapauksessa synkk�, jopa tyly. Rauhallinen, mutta pinnan alla riivattu ja painostava. Harmonikalla koristeltu Frappe Moi tuo ivallisuuden enemm�n esille ja l�htee my�s rockisti kaartamaan. N�ill� n�ytteill� ei yht��n huolestuta ett� Vulgarian ote olisi heltym�ss�. P�invastoin, yhtyeen �hullu� kokeilevuus ja rento p��tt�myys tuntuu oivallisesti l�yt�v�n uusiakin suuntia. Toimii.

Ilkka Valpasvuo

---

Moppi & Aivokurkiaiset: Nudismin aakkoset
Mikko Torvisen Viihdeorkesteri: Ruotsalainen kansanlaulu
Lipposen Levy ja Kasetti

Komean l�j�n toinen toistaan hilpe�mpi�, hillitt�m�mpi� ja joko melodisesti pyllyilevi� tai rokkaavan haistattelevia splitti-seiskoja tehtailleet Moppi & Aivokurkiaiset ja Mikko Torvisen Viihdeorkesteri eiv�t tuoreimmallaan vakuuta ihan parhaiden vinyyliens� tapaan. Mopin Nudismin aakkoset toki nuolaisee entiseen tapaan pyllyst�, muttei biisin� ole ihan ter�vint� k�rke�. Sanoitukset ovat edelleen taattua Moppia toki. Torvinen p��see t�ll� kertaa niskan p��lle Ruotsalaisella kansanlaulullaan, muttei t�m�k��n kantrifolkahtava lallattelu ihan persuuksilleen t�r�yt�. Ei yhtye-parivaljakko mit��n totaalista pettymyst� aiheuta, mutta t�t�kin parempaan pystyv�t.

Ilkka Valpasvuo

---

Nook: Cute Poison

Forssalaisen trion s�r�vasaralla koristelussa tummamelodisessa nimibiisiss� on kielt�m�tt� imua. Vaikka menn��n kaarella, s�r�ll� ja �raskaasti�, on biisiss� silti edelleen p��osassa melodia ja s�vellys toimisi hyvin my�s vaikkapa riisuttuna akustisena nuotiotunnelmointina. Pohdiskelevampi Morning After tuokin mieleen vaikkapa popimman sukulaisen Soundgardenille siin� miss� useammankin melodisen kitarapop-orkesterin tummempis�r�isen serkun. T.R. on hyv� solisti, vaikkei viel� ihan virtuoosiksi yll�. Samoin yleisesti Nookin soitossa on hyv� meininki ja yhtyeen jatkotoimenpiteit� t�ytyykin seurata tarkasti.

Ilkka Valpasvuo

---

Ratface: s/t
Fast Rock Factory

Potkua nivusiin ja kyyn�rp��t� suuhun! Helsinkil�inen hardcore-orkka Ratface ampuu tuoreella sinkullaan nelj� biisi� ja yhden �piiloekstran� maisemaan yhdeks�n minuutin ja kuuden sekunnin mittaisena tuliry�ppyn�. Tahti on siis kova ja vasara mit� mainioimmassa ter�ss�, kun metallia, punkkia ja hc:t� naulataan tiiviisiin paketteihin. Avausraita Mentally Ill on jopa aavistuksen hidas genren yleiseen vauhtiin verrattuna, mutta raivotautiset Devilz Child ja Aggressive Sportswear Outlook irvist�v�t sitten senkin edest�. Vokalistin englanninkielentaito j�tt�� hieman toivomisen varaa, vaikka huutotekniikka hallussa onkin ja typer�n piiloraidan olisi voinut vaikka j�tt�� studion lattialle. Ahtaassa klubissa Ratface m��r�� luultavasti kaapin paikan jo viidess� minuutissa, mutta kotistereoista kuultuna musiikkiin ei l�ydy viel� riitt�v�sti latausta. Kehityskelpoinen orkesteri silti yht�kaikki.

Mika Roth

---

Tapes: Coming Up/ If You

Tamperelaisen poppiaktiivi Jukka Salmisen soolo eli Tapes ei en�� vain humise pehme�n akustisesti. Tulevaa Aloha!-albumia sis��najavan kahden biisin sinkuran avaus Coming Up on enemm�n kuin reipasta mutta pehme�� indiediskon tanssilattian vihellysmusiikkia. Samoin If You etenee reippaasti, vaikkakin haikeasti ja letke�n pehme�ll� hipsuttelulla. Pintaan j�tettyjen soinnunvaihteluiden tahtiin kuiskailuista on siirrytty kepe��n kitarapoppiin, joka tuntuu sekin sopivan Jukan repertuaariin erinomaisesti. N�iden kahden n�ytteen perusteella tulevaa levy� j�� odottamaan vesi kielell�. Erinomaista!

Ilkka Valpasvuo

---

Tapio
Suolahtelaisen Tapio-nelikon kolmen biisin omakustanteinen n�yte alkaa aika jylh�ll� ja suoraviivaisella, miltei saarnaavan kuuloisella rockilla. Kuu-ukon tunnelma on painostava eik� hymynkaretta kannata edes yritt�� l�hte� hakemaan. Toisella raidalla P�tk�ty�l�inen l�hdet��n selke�mm�n suoraviivaisen punkrockin pariin. Sahataan p�tk�ty�l�isen oksaa tiukalla haaraotteella. Seuraavaksi sitten Pappa betalar, joka jatkaa samanlaista r�k�punkkia ilman r�k��.

Tapion kyll� tarttis hommata pakettiinsa jonkinlainen oma s�vy, joka ei olisi ainakaan Kuu-ukon suoraviivainen tyl(s)yys. Eik� ehk� my�sk��n muiden raitojen yksiurainen punk-renkutus, jos se on noinkin hohdotonta. T�m� kun nyt ei oikein tunnu yht��n miss��n.

Ilkka Valpasvuo

---

The Everglades: You Can Be My Radio/Stranger
Turkulaisen The Evergladesin reipasta s�r�poppia, iloista ilmett� ja toisaalta my�s kaunista kaihokaarta yhdistelev� fockpop on vieh�tt�nyt ihan ensimm�isist� ��nitteist� l�htien. Yhtyeell� on taito yhdist�� iloisen reipas puoli haaveiluun sulavalla tavalla, tuloksen ollessa kaunista ja tarvittaessa mukavan r�imiv��. Kuten esimerkiksi t�m�n kaksiraitaisen avauksella You Can Be My Radio. Vertaukset Supergrassiin ja The Kinksiin ovat ihan ymm�rrett�vi�, vaikka viel� Evergladesit eiv�t vastaavia instant-hittej� olekaan luoneet. Toisaalta yhtye tuntuu olevan parhaimmillaan kun malttaa antaa maalailuille haurasta ja kaihoisaa kaarta, kuten Strangerill�.

Ilkka Valpasvuo