The Romes - täydellistä selkäsaunaa ei ole vielä tallennettu

Tamperelainen alternative rock –yhtye The Romes perustettiin vuonna 2004. Nelikon taustalta löytyy suomalaisen musiikkikartan vaihtoehtoisempia bändejä, kuten basisti-laulaja Marko Neumanin Candy Cane, kitaristi-laulaja Jussi Kaholan Frivolvol ja rumpali Jaakko Slotten The Odorants. Yhtyeen täydentää kitarassa Ville Haapajoki, tuttu mies samalta paikalta myös The Prisondreamista. Eli kannuksia on jo ehditty ansaita. Muiden kiireiden ohessa Marko ehti vastailla Desibelin uteluihin.

Marko, syntyikö The Romes vastapainoksi muille bändeille vaiko vain neljän sopivan persoonan yhteentörmäyksestä?

- Kyllä, sopivien persoonien kolari. Äänitimme Jussin kanssa muutaman rallin (raiturillani) ja annoimme materiaalin Villen ja Jaakon kuultavaksi. Kappaleiden treenaus alkoi saman tien, ja siinäpä se. Kaikki tapahtui mutkitta ja nopeasti.

Täydennätte hyvin toisianne laulussa. Oliko alunperin selvää, että juuri kyseiset herrat pitää saada mikin ääreen yhdessä?

- Tämä oli Jussin idea. Eikä minulla ollut minkäänlaista aavistusta miten moinen toimisi, varsinkin kun olen tälläinen skeptinen kusipää vokaaleiden suhteen. Mutta se toimi! Hyvä näin.

Jos The Romesin jäsen saa kuningasidean hittibiisistä, tarjoillaanko sitä ensin kotibändeihin? Onko yhtyeillä nokkimisjärjestystä?

- Heh, Jussi vie poppirallin Frivolvol -treeneihin. "No ni pojat, nyt olis hitti tulossa". Juu juu... Ei ei, ei missään nimessä. The Romesin materiaali eroaa muista bändeistämme huomattavasti. Ei välttämättä muiden korvissa, mutta minun korvissa kyllä. Ei ei ei ei.

Debyytti –ep sisältää kuusi biisiä ja kuulostaa hyvältä. Kaihoisaa ja punkahtavaa otetta riittää, mutta myös tekijöiden kokemuksen kuulee. Millainen prosessi levyn tekeminen oli? Nopea ja kivuton vai pitkä ja hikinen?

- Aloitimme ep:n teon marraskuussa 2004. Äänittäjänä ja miksaajana toimi Jani Riihimäki, joka samoihin aikoihin työskenteli Candy Cane -levyn kimpussa. Pidin Romes -sessioista paljon. On aina mukava seurata ihmisiä studio-olosuhteissa, varsinkin niitä ihmisiä joiden kanssa siellä on ensimmäistä kertaa. Tosin, silloin en pahemmin nukkumista harrastanut, joten muistikuvani ovat vähäiset.

Soititte keikan viimeksi Tammerfestien My Own Summerissa. Millaista palautetta yhtye sai livenä?

- Palaute oli yllättävän positiivista ja itse keikka oli hyvä. Kaikinpuolin mukavat kekkerit.

Entäpä levystä? Itse pidin, mutta en vielä ylistänyt...

- Levyä ei ole tarkoitettu ylistettäväksi, vaan kuunneltavaksi. Kyseessä on debyytti, joten täydellistä selkäsaunaa ei ole vielä tallennettu, eikä siihen pyrittykään. Ep on ilmoitus olemassaolostamme. Ja myös varoitus.

Olette myös soittanut akustisen keikan. Mitä tuosta jäi mieleen?

- Paljon ihmisiä ahtaassa paikassa, erittäin hyvä tunnelma ja hyvä show. Olihan se hassua soittaa uramme ensimmäinen keikka akustisesti. Mutta, miksi ei.

Millaisia suunnitelmia yhtyeellä on syksylle ja siitä eteenpäin?

- Tuoreita kappaleita on kerääntynyt, ja kerääntyy parhaillaan. Tiet viittaavat kohti studiota. Seuraavaa julkaisua rakentelemme pala palalta.

Kuinkas kiireisiä jäsenten muut yhtyeet ovat tällä hetkellä?

- Jussin Frivolvol keikkailee suht aktiivisesti. 'Volvojen' tuleva pitkäsoitto julkaistaan kuun lopussa If Societyn toimesta. Suosittelen! Jaakon The Odorants äänittelee uusia ralleja ja samaa hommaa harrastetaan Villen The Prisondreamissa, joka valmistautuu äänittämään toista pitkäsoittoa. Markon (minun) Candy Cane treenailee uutta materiaalia uuteen äänitteeseen. Leave Me Out -levyn myötä on tullut soitettua keikkoja, ja lisää tulossa. Hommia riittää. Nykyään sitä on jo niin paljon musiikin kimpussa, että todellisuus tuntuu todellakin tylsältä. Mutta hei, sitähän se on.

Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat www.theromes.tk