Sinkut II - Marraskuu 2019

Be Silent: Shackles

Be Silent oli edellisen kerran esill� Desibeli.netin sivuilla reilu viisi vuotta sitten, kun ryhm�n Everything Will Come to an End EP p��tyi k�siini. Tuon j�lkeen modernia, melodista rockmetallia takova yhtye on ehtinyt puuhaamaan monenlaista, mutta vaikka vuodet ovat vierineet ryhm�n metallin perint�tekij�t ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina. Eli jenkkil�n puolella viihdyt��n, eik� tarttuvuus on suinkaan synti, kun kertos�keess� p��st��n revittelem��n kaikki pellit avoimina. Yll�tyksen tarjoa my�s alun rakkausmetallitunnelmointi, joka ensimm�isell� soittokerralla sai kahvit lenn�ht�m��n ruudulle.

Onneksi vokalisti ei halua olla uusi Ville Valo sitten kuitenkaan, vaan suvantokohdat ovat ainoastaan luomassa kontrastia myllytysosuuksille. Hieman jaetun tuntuinen on biisi muutenkin, aivan kuin yhtye ei osaisi p��tt�� mit� metallillaan tekisi. Tarttuvuutta l�ytyy, melodisuus luo hetkitt�in puhdasta kultaa ja sounditkin kutittelevat mukavasti, mutta samaan aikaan lopputulema vaikuttaa sekavalta. Mik� saattaa tietysti olla hyv�kin asia, kun pit�� erottua miljoonasta kilpakumppanista.

Mika Roth

---

Blayann Babes: Find Me

Monikkomuotoisesta nimest��n huolimatta Blayann Babesin takaa l�ytyy vain yksi henkil�, joensuulainen Anne V�nttinen. T�n� vuonna k�ynnistynyt sooloprojekti onkin V�nttisen keino luoda jotain omaa ja erilaista, jotain mit� eri b�ndien kautta ei ollut mahdollista aiemmin saavuttaa. Lis�� materiaalia on luvattu ensi vuodeksi, tosin formaatista, kappalem��rist� ja aikatauluista ei ole viel� tietoa.

Ensimm�inen sinkku maalailee tummas�vyist� kuvaa, jossa pop ja j�lkigrunge hakevat toisistaan tukea. Englanninkielinen laulu on kappaleen p��pilari, jota tukevat yht� kohtalokkaasti soitetut kitarat. Kaiho ja kaipuu tihkuvatkin nuottien v�list� biisin liukuessa kuin huomaamatta halki maiseman. Hetkitt�in muut soittimet luovat jopa metallista fiilist�, mutta miss��n vaiheessa Find Me ei mene onneksi hukkaamaan haurautta henkiv�� sieluaan, jossa nimenomaan rauhallisuus on se avaintekij�. Kaunista, puhuttelevaa ja vahvaa, joten jatkoa odotellessa.

Mika Roth

---

Brother Alfred: Pack Your Bags
Playground Music

Kovisten mielest� pehmoilu on n�ss��, mutta Brother Alfred ilmoittaa ylpe�n� soittavansa juurikin n�ss�poppia. Oman materiaalinsa luova duo on julkaisemassa debyyttialbumiaan ensi vuoden puolella ja kaiken kukkuraksi, kaksikolta on ilmestym�ss� viel� joulubiisikin, tuo pehmomerkeist� selvin. Avainkysymys kuuluukin: onko n�ss�ilyss� riitt�v�sti ter��?

Okei, tunnustetaan heti alkuun, ett� t�m� biisi tarttuu kuin purkka tukkaan ja Pack Your Bags kest�� my�s tehosoiton paineen suorastaan esimerkillisesti. Ensimm�isen� huomio kiinnittyy pehmeisiin, toisinaan l�hes kuiskattuihin vokaaleihin sek� hitaasti massaansa kasvattavaan taustaan, joka on kuin luotu elokuvien alku- ja lopputeksteihin. Jokainen palanen ja soundi on kohdillaan, palaset loksahtelevat kuin luonnostaan kohdilleen, eik� edes lopun paisutusvaihe vaikuta v�kin�iselt�. Ilmavan keveyden luonti on aina haaste popin saralla, mutta asiansa osaavalla Brother Alfredilla ei ole h�d�n p�iv��k��n.

Mika Roth

---

Jutta Rahmel: White Smoke
Eclipse Music

Helsinkil�inen laulaja/lauluntekij� Jutta Rahmel on nuoresta i�st��n huolimatta ehtinyt vaikuttaa jo pohjoismaisen indiepopin kentill�. Vesalan riveiss� kannuksiaan ansainnut Rahmel avaa soolouransa yll�tt�v�n tuoreella ja modernilla otteella, eik� neidon kansanmusiikkitaustoja voisi t�m�n kappaleen perusteella mitenk��n arvata. Elektronisesti maustettu ja englanniksi laulettu eteerinen pop istuu kuitenkin ongelmitta Rahmelille, joka onkin valinnut itse kirjoittamalle kappaleelleen rohkeat kehykset.

Ent� mit� l�ytyy kuoren alta, ja kantaako biisi viel� senkin j�lkeen, kun huippuunsa hiotut soundit ovat menett�neet parhaimman loistonsa? Niin, alta paljastuu n�pp�r� kappale, joka k�yskentelee p��teemansa ymp�rill� varmoin askelin. Vokaaleja olisi voinut nostaa rohkeammin eteen, enk� ole varma kaikista taustan tuikahdus��nist�, mutta onhan t�m� avauksena rohkea, persoonallinen ja lupauksia antava. Nyt vain v�hemm�n savua ja enemm�n niit� tulkinnan liekkej�, kiitos.

Mika Roth

---

Katariina Valo: El�m�
Young Diamond Productions

Katariina Valo on kotkalainen laulaja/lauluntekij�, joka on aiemmin julkaissut jo pari kappaletta suoratoistopalveluissa. Tarina ei kerro tuleeko El�m�-sinkku saamaan l�hitulevaisuudessa sisaruksia, ja jos niin miss� muodoissa. Eik� artistin historiaa saati aikomuksia muutenkaan avata niukissa saatesanoissa, joten annetaan musiikin puhua tekij�ns� puolesta.

El�m� rakentuu pitk�lti Valon vahvan laulun ja s��steli��n varoen soitettujen kosketinten rakentamaan draaman kaareen, vaikka toki taustalla on hieman muitakin rakenteita ryhti� ja rytmi� luomassa. Lyriikat ovat otsakkeensa veroiset ja elon tarkoituksen j�ljill�h�n t�ss� kiistatta ollaan, kun kertoja yritt�� v�litt�� viestins� kohteelle. ��nekk�imm�ss� kohdassa taustan m�yrynt� kasvaa kenties tarpeettomankin v�kev�ksi, mutta muuta huomautettavaa t�st� upeasta balladista ei sitten l�ydyk��n. El�m�n kokoista musiikkia.

Mika Roth

---

Keh�: S� meet, m� j��n

Laitilassa noin tusinan vuotta sitten perustettu Keh� on ehtinyt julkaista yht� jos toistakin, musiikin p��linjojen liikkuessa jossain popin ja poprockin tienoilla. Yhtye on parin viime vuoden aikana ehtinyt pist�� ulos jo jokusen sinkun, joten kenties jopa nelj�n vuoden takainen kolmas pitk�soitto on saamassa jossain vaiheessa jatkoa.

S� meet, m� j��n -sinkulla nelikko on ainakin saanut hiottua popkoukkunsa suorastaan vaaralliseen ter��n. Biisin s�keist�n kentm�inen kulku j�� ensi-iskusta kiinni, eik� Keh� ole kertos�keess�k��n pulassa, kun kuulijaa vied��n kuin litran mittaa. Mehukkaan nykiv�sti etenev� kappale vet�� linjaa kaupunkien betonihelvettien ja puhtaiden kyl�maisemien v�lille, kertojan valitessa pienen paikkakunnan valkoiset lumet ja aukeat taivaat. Ja nuo avarat tilat kuuluvat totta tosiaan sovituksessa, jonka t�ydellisyytt� hipova soundimaisemointi ansaitsee syvimm�n kumarruksen ja t�ydet pisteet. Liek� tuotantovastuun saanut Hannu Korkeam�ki sitten se b�ndin oma Brian Wilson.

Mika Roth

---

Khroma: Kill the Friction

Helsinkil�inen Khroma on ensi kev��n� julkaisemassa kolmatta pitk�soittoaan, jonka ensimm�inen sinkkulohkaisu on Kill the Friction. B�ndin kolmen ja puolen vuoden takainen Stasis on osoittautunut ajan hammasta vastustavaksi palaksi elektrometallia, modernin soundimyllytyksen tuntuessa edelleen raikkaalta ja ajankohtaiselta.

Uusi sinkku puskee yht��lt� b�ndi� kohti genren suoraviivaisempaa laitaa, vaikka alla virtaavat synamassat nostavatkin pintaan y�puolen tuntoja. Khroma onkin onnistunut selkeytt�m��n soundiaan ja palettiaan, kuulostaen silti entist�kin mystisemm�lle, eik� moinen ole aivan helppo saavutus t�ss� genress�. Etenkin kertos�keess� b�ndin kyky tukistaa ja silitt�� samaan aikaan saa haukkomaan henke�, kun rouheat kitaravallit ja kromiset synasoundit eiv�t sodi toisiaan vastaan, vaan jotenkin t�ydent�v�t toisiaan. Vokaalien rosoisuus osuu my�s kohdilleen, mink� ansiosta kontrasti ei polta kuvaa puhki.

Mika Roth

---

Kos Mos: Scattered Thoughts

Eih�n se ole b�ndi eik� mik��n, ellei omaa alagenre� pystyt� keksim��n musiikin alati enemm�n ja enemm�n pirstoutuvassa maailmassa. Kos Mos esitt�� omien sanojensa mukaan kosmista poppia, kuinkas muutenkaan, eik� nelikon kosminen kiertorata ole lainkaan hullumpi.

Nelihenkisen orkesterin ensimm�inen sinkku saa lupaavasti polvet notkahtelemaan svengaavan soiton tahtiin. Avaruudelliset teemat ovat toki l�sn� lyriikoissa, mutta mielest�ni ryhm�n ymp�rist�ksi sopii paremmin jokin kotoisa klubi kuin mik��n avaruushallinnon loungetila. Vokalisti Krista Tiitinen saa puhallettua vokaaleihin soulin sielua ja rytmiryhm�n jazzahtava pop-rullailu nojaa useampaan suuntaan lipsumatta ja luisumatta. Tuohon kun lis�t��n p��lle viel� ys�ri� kaikuvat kosketinpulputukset ja riitt�v�sti hillitty� David Gilmour -kitaraa, niin johan on kosminen pop-posaus valmiina. Kos Mos saattaa vaikuttaa pieness� n�enn�isfuturistisuudessaan vaarattomalta, mutta kosmoilijat potkivat oikeasti kuin pangalaktinen kurlauspommi. Tuskin maltan odottaa, ett� p��sen tutustumaan j�senten PowerPointilla luomaan animaatiosarjaan.

Mika Roth

---

Kuun Pime� Puoli: Suojelusenkeli

Kuun Pime� Puoli on viel� sangen nuori yhtye, sill� ryhm� perustettiin kev��ll� 2019. Suojelusenkeli on kuitenkin jo ryhm�n toinen julkaistu sinkku, joten toimeen on tartuttu reippaasti ja hartiapankin voimiin uskotaan vankkumattomasti. Ja reipasta on my�s b�ndin soittama altsurock, joka tummista s�vyist��n huolimatta kulkee vinhalla vauhdilla eteenp�in. Laulut kuun pime�lt� puolelta voivatkin yll�tt��, eik� niill� ole oikeastaan mit��n tekemist� Pink Floydin kanssa.

Suojelusenkeli on nidottu reiluun kahteen ja puoleen minuuttiin, ja t�ss� ajassa biisin kertos�e ja melodia saadaan taottua kuulijan otsalohkoon riitt�v�n suurilla nauloilla. Lyriikkapuoli saa pohtimaan, ett� mink�lainen olento sellainen suojelusenkeli on, jota kutsutaan my�s kuun pime�n puolen soturiksi. Tyylillisesti biisi l�hentelee vanhan suomirockin hallaisia peltoja ja 80-luvun uutta aaltoa, etenkin kun tekstiss� kulkee synk�hk� pohjavire, mutta ei t�m� mik��n nostalgiatrippi silti ole.

Mika Roth

---

Merianna: Sudenhuuto

Suomalainen ja samaan aikaan andalusialainen Merianna osui kohdilleen aiemmin syksyll� ilmestyneell� Kuka m� oon -sinkullaan, joka pohti kertojan omaa identiteetti� sek� eri valintojen vaikeutta. Debyyttisinkun vanavedess� on nyt tarjolla toinen pop-helmi, jolla kuubalainen muusikko-pianisti Victor Azael on hakenut suomalaisesta pohdinnasta kaikupohjaa.

Sudenhuuto kertoo � ymm�rt��kseni � rakkauden aiheuttamista kivuista, sek� siit� hitaasti syd�meen hiipiv�st� ep�toivosta, joka kuiskii etenkin �isin ep�varman korvaan. Ja eik� jokainen meist� koe noita hetki� y�n pimein� tunteina? Kappale kulkee eteenp�in tarpeettomista painolasteista vapautuneena ja Meriannan laulu nousee yksityiskohdista runsaan taustan yl�puolelle vaivatta. Kivuliaiden sanojen v�kevyys ja musiikin pehmeys ovat alkuun hieman oudolta tuntuva pari, mutta Azael ansaitsee lopulta kumarruksen, sill� vastavoimat ruokkivat toisiaan. Olkoonkin ett� koin hetkitt�isi� ep�ilyksen hetki� matkalla kohti t�t� oivallusta.

Mika Roth

---

Meri-Maaria: T�hdiss� syntynyt

Tahaton lapsettomuus on arka ja monelle vaikea aihe, jonka tiimoilta ei ole tiet��kseni kovinkaan montaa kappaletta tehty. Meri-Maarian uusi laulu on omistettu kaikille heille, jotka odottavat t�hdist� laskeutuvia ihmeit� luokseen. Noista pienist� Kuutamotyt�ist� ja Komeettapojista kertova kappale on yhden naisen laulama laulu, tyylin� on a cappella, eli esitys on soitins�estykset�n.

Kaksi ja puoli minuuttia, ja muutama sekunti siihen p��lle. Enemp�� ei tosin edes tarvita, kun Meri-Maaria ohjaa kansanmusiikistakin innoittuneen esityksens� alusta luonnolliseen p��t�kseens� saakka. Vokaaleja on useampi kerros, mutta efektim�iset suhinat ja hiljaiset taustalaulut ovat vain kehyst� p��linjalle. Onko t�m� nyt sitten laulelmaa vai poppia � mit�p� v�li� tuolla on, kun lopputulos puhuttelee ja puhuu omalla vahvalla ��nell��n.

Mika Roth

---

NEVA: Vuodenajat ovat hyl�nneet meid�t

Modernia suomenkielist� poprockia vailla menneisyyden painolasteja luova NEVA nousi muutama kuukausi sitten Ilmalaivaan-sinkullaan korkealle kes�iselle taivaalle. Yhtyeen kolmas sinkku on viimeinen ennen tulevaa pitk�soittoa ja ryhm� ajaa entist� kevyemm�ll� kaasulla kohti eteerisen popprogerockin hattarataivaita. Tuleva albumi tuleekin n�iden n�ytteiden perusteella olemaan tyylikirjoltaan sangen lavea.

Verkkaisesti kappalettaan avaava NEVA onnistuu kuulostamaan samaan aikaan melankoliselle ja toiveikkaalle, mik� on suomenkielisess� musiikissa melkoinen saavutus � on kyse sitten vaikka kuinka modernista materiaalista tahansa. Hieman takavuosien Anatheman mieleen tuova kudelma nojaa vahvasti kerrokselliseen vokalisointiin, aaltoilevaan rytmiin sek� kudoksen pinnalle sijoittuviin eri soitinten luonnosmaisiin vetoihin, jotka rakentavat miltei hartaan tunnelman. Vuodenajaton maailma onkin kiireet�n, kiintopisteet�n ja rahdun kummastuttavalla tavalla lohduttavan tuntuinen paikka, jossa voisi viett�� toisenkin viisi ja puoli minuuttia.

Mika Roth

---

Ode Of Disgrace: The End

Vuoden 2011 loppupuolella perustettu Ode Of Disgrace on runtannut halki vuosikymmenen metalcoren alkukantaisella voimalla. J�rvenp��l�isten vuosi 2019 on kulunut sangen nousujohteisesti, kun kolme digisinkkua on seurannut toinen toistaan. Tarina ei kerro tullaanko sinkuroita paketoimaan tulevaisuudessa esimerkiksi EP-muotoon, mutta moiselle olisi ainakin t�m�n n�ytteen perusteella ev�it�.

Metalcore toimii siis pohjana, mutta Ode Of Disgrace ei anna yhden genren vangita itse��n vaan sujahtaa toistuvasti metallin muiden raskaampien rajojen ylitse kuin huomaamatta. Yht��ll� elektroniset efektit antavat modernia industrialkiiltoa, kun taas �ber-raskaat vokaalit mureine murinoineen heiluttavat hakkua deathin suuntaan. Neliminuuttinen The End ei my�sk��n haaskaa aikaa, vaan pysyy hy�kk�ysasemissa halki mittansa. Alkuun b�ndin vy�rytys uhkaa jopa litist�� varomattoman kuulijan, mutta h�ykytykseen kyll� tottuu nopeasti. �rh�kk��.

Mika Roth

---

Penni: Juhlaviikot
Soundhill Music

Penni on helsinkil�isl�ht�inen naisartisti, jonka musiikki liikkuu jossain modernin popin ja rytmimusiikin ep�selvill� ja vaikeasti m��ritelt�vill� rajavy�hykkeill�. Esikoissinkulleen Penni on saanut tuottajaksi Jouko Lavosen, joka on aiemmin tehnyt yhteisty�t� monien kotimaisen populaarimusiikin raskassarjalaisten kanssa.

Soundiensa puolesta Juhlaviikot onkin yht� elektronista juhlaa. Jo ensimm�iset sekunnit luovat vahvan mielikuvan urbaanista y�st� ja aamupuolen usvaisesta, ehk� v�h�n kohmeloisestakin koleudesta, eli niist� t�sm�lleen samoista maisemista miss� tekstikin liikkuu. Ep�varmuutta omien tunteiden ��rell� ja kaiketi t�st�kin johtuvaa tuntemattoman syliin silm�t kiinni hypp��mist�, n�ist� usvaisista sy�vereist� on syntynyt elokuvien puolella La Dolce Vitan ja � bout de soufflen kaltaisia mestariteoksia, joille Juhlaviikot tekee tavallaan kunniaa. Vokaalit ja vain tarvittava m��r� elektronista tukea, sek� puolittain h�lylt� tuntuvaa maisemointia ja se on siin�.

Mika Roth

---

Resonance: Out of the Silence
Inverse Records

Resonance on helsinkil�inen modernia metalcorea soittava yhtye, joka uskaltaa viskata raskaan metallin silppuriin mm. ambient-suvantoja ja murskaavaa rytmittely�. Debyyttialbuminsa viel� kuluvan vuoden puolella julkaiseva yhtye on ehtinyt jo py�ri� muutaman vuoden metallin kentill�, julkaisuketjun ulottuessa ainakin vuoteen 2016 asti.

Kokemusta on siis kertynyt jo jonkin verran, mik� kuuluu positiivisena rutinoitumisena, mielenkiintoisina sovitusideoina sek� tarkkaan aseteltuna soundimaailmana. Biisin ensimm�inen vajaa minuutti onkin mielenkiintoinen matka, joka alkaa synamaisemoinnista, helkkyvist� kitaroista ja elektronisen eteerisist� fiiliksist�. Pian seuraan liittyy el�v� basso, vokaalit k��ntyv�t raaoiksi ja varoittamatta metalcore-keskitys onkin jo t�ydess� k�ynniss�. Albumikehyksest��n irrotettuna biisi luultavimmin k�rsiikin pienest� hajanaisuudestaan, joka ei ehdi eheyty� n�iss� vajaassa nelj�ss� minuutissa. Resonancen ote on kuitenkin siin� m��rin persoonallinen, ett� j��n mielenkiinnolla odottamaan tulevaa pitk�soittoa.

Mika Roth

---

Scure (feat. Ventovieras): Rotta
3rd Rail Music

Scure on hyvink��l�inen rap-artisti, joka on pist�nyt materiaalia pihalle aina vuodesta 2010 saakka. Herran Sis�lt� kuollut -pitk�soitto ilmestyi alkuvuodesta, ja nyt on koittanut seuraavan syklin aika. Rotta onkin ensimm�inen uusi sinkku, jonka voimin Scure l�htee t�hy�m��n uuden vuosikymmenen alkua.

Eik� t�m� rotta ole mik��n mukava lemmikkisiimah�nt�, vaan nyt on kyseess� ik�v� tuholainen, jonka soisi p��tyv�n poistetuksi. V-sanaa viskotaan jo ensimm�isten rivien kohdalla, mutta voimasanat ymm�rrett�neen, kun joku on kaiken t�m�n sanallisen ry�pytyksen arvoinen. Musiikissa torvet t�r�htelev�t mojoa tihkuen ja kappale kulkeekin keinuen raiteillaan kuin t�yteen vauhtiin p��ssyt Nykin metro konsanaan. Pinnat my�s Loasteezen kirkassoundiselle tuotannolle, jonka ansiosta jokainen palanen erottuu selv�sti soundimaisemasta. Oleellinen on puristettu reiluun kahteen minuuttiin, mutta t�ss� tapauksessa tiivist�minen on kannattanut ja rivit toimivat.

Mika Roth

---

Sonus Corona: Illusions
Inverse Records

Turkulainen vuonna 2011 perustettu Sonus Corona liikkuu progehtavan rockin ja metallin aukeilla mailla toisinaan raskaammin askelin, toisinaan taas hieman kevyemmin hyp�hdelleen. Tuore Illusions-sinkku pohjustaa b�ndin toista pitk�soittoa, joka on saanut kasteessa hieman synk�n nimen: Time Is Not On Your Side. B�ndin ensimm�inen ja toistaiseksi ainoa t�ysin akustinen kappale on singlevalintana aavistuksen kummastuttava, mutta ehk� koko albumin mitassa palanen asettuu kohdilleen.

Illusions onkin oikeastaan l�hes v�lisoittoon verrattava hiljainen fiilistely, jonka tekstiss� p��henkil� p��see pois masentavasta ymp�rist�st��n unenomaisessa tilassa. Vokaalit kaikuvat ja leijuvat avaruudessa, akustinen kitara soi ymp�rill� ja kaikujen ristiaallokossa suunnatkin tuntuvat hetkitt�in katoavan. Ei mik��n toimivin numero sinkkuna, mutta varmasti t�rke� palanen albumikokonaisuudesta.

Mika Roth

---

Tiisu: Kuollaan me kaikki
LEFT

Sanovat ett� Tiisu on tekem�ss� paluuta. Itse en pit�isi taukoa kovinkaan mittavana, kun toissa vuonna ilmestynyt T�nne ei j�� kukaan -albumi on viel� tuoreessa muistissa, ja esikoisen j�lkeenkin kului sopivat kaksi vuotta ennen jatkoa. Uutta levykokonaisuutta t�ysin omin voimin luova b�ndi avaa pelin ensimm�isell� sinkulla, joka k�sittelee kuoleman realiteetteja. Sek� tietysti kaikkea siihen liittyv�� touhotusta, joka sotkee useammin kuin siivoaa.

Niin, kuolema � tuo suuri esirippu � vie monelta fokuksen t�st� hetkest�, siin�h�n voi ihan unohtua el�� ja hengitt��, kun moista pohtii tarpeettomasti. Tuohon oivallukseen ja toimivaan melodiakulkuun perustuva biisi l�htee tiisumaisesti matkaan, ensin hiljaisemmin ja siit� hiljakseen massaa ker�ten. Vokalisti Henrik saa taakseen taustalaulajia, rytmiryhm� nakuttaa alati kovemmin ja kielisoittimetkin pit�v�t entist� jykev�mp�� m�ykk��, kunnes vajaan kolmen minuutin kohdalla kaikki kukat puhkeavat kukkimaan ja melodia vie kuulijaa kuusi nolla. Tervetuloa takaisin, Tiisu.

Mika Roth

---

Tuomo & Markus: Predator
Grandpop Records

Tuomo Pr�tt�l�n ja Markus Nordenstrengin muodostama Tuomo & Markus on julkaisemassa ensi vuoden puolella toista albumiaan. Kaksikko jatkaa, ainakin t�m�n sinkun perusteella, harmonisen ja amerikkalaistyylisen pop-musiikin luomista. Soundillinen pehmeys ja kuulaus eiv�t kuitenkaan tarkoita automaattisesti sit�, etteik� kantaa voisi siin� samalla ottaa ter�v�mmin ja k�sitell� vaikeampiakin aiheita.

Predator ei siis kerro ulkoavaruudesta saapuneen mets�st�j�n ja erikoisjoukkojen kehonrakennusta harrastavan sotilaan mittelyst� jossain viidakossa, vaan sen aiheena on suurvaltojen drone-iskut. Kuinka suhtautua taivaalta tulevaan kuolemaan ja mit� n�ist� isoveljien suorittamista laittomista teloituksista pit�isi olla mielt�? Maailma on totta tosiaan muuttumassa entist�kin vaikeammaksi paikaksi, mutta Tuomo & Markus ovat innoittuneet tekem��n aiheesta dynaamisen, s�vykk��n ja soundeiltaan lavean pop-helmen. Amerikkalaistuottaja Jonathan Wilson ansaitsee my�s kumarruksen viimeisen p��lle hiotuista soundeista sek� syv�st� ��nimaisemasta.

Mika Roth

---

Vitun Ninjat: Mestari takoo

Vitun Ninjat on voimallista rockia luova mystinen, suomalainen yhtye, jonka j�senten pukeutumiskoodi on luonnollisesti ninjamaisen musta. Tai siis ainakin ihan sellainen, mink� alan elokuvat ovat meille v�litt�neet. 90-luvulla musiikillisen her�tyksens� kokeneet Ninjat k�ytt�v�t rockin perinteist� ter��, jossa merkitt�vin iskuvoima uskotaan riffeille ja rytmiryhm�n teht�v� on saada hartiat helliksi. Omat hartiat siis.

Mestari takoo -biisiss� on kielt�m�tt� ensiluokkaista junttaamisen tuntua. Raskaassa rockissa on metallista vahviketta, mutta Ninjat eiv�t ole uhranneet musiikkinsa joustavuutta raskauden alttarille. T�m�h�n on v�h�n kuin Kotiteollisuus yritt�isi soittaa AC/DC:t�, mutta ei p��sisi omista maneereistaan eroon, tosin ilmassa on selvemp�� punkin ja garagen l�yhk��. Eli toisin sanoen: eritt�in lupaavan kuuloista m�tkint��.

Mika Roth