Tarot: Undead Indeed

King Foo

Todetaan näin heti alkuun, että pitkän matkan kulkenut Tarot on yksi maamme kovimmista live-bändeistä. Yhtyeen keikat ovat järjestään todellisia tapauksia, on paikkana sitten pieni klubi, isompi estradi tai kunnon massafestivaalin päälava. Niinpä odotukset Tarotin liveä kohtaan nousivat välittömästi kattoon, kun sain tuoreen tuplalevyn käsiini.

Ykköskiekko starttaa tuoreimman Crows Fly Back pitkäsoiton tavoin kyseisen lätyn nimibiisillä, jota seuraa Traitor. Kappaleita valittaessa painopiste on levännyt todella raskaasti uudessa tuotannossa ja uutukaisen kymmenestä siivusta kuullaankin lopulta kokonaista seitsemän raitaa, mikä on ehkä rahdun liikaa. Viiden vuoden takaista Suffer Our Pleasures pitkäsoittoa suositaan myös surutta ja siltä soitetaankin takuuvarmat I Rule, Pyre Of Gods, Rider of the Last Day sekä sinkkubiisi Undead Son. Materiaalia esitetään kyllä yhtyeen koko uralta, mutta esimerkiksi hieno kakkosalbumi Follow Me Into Madness jää aivan lapsipuolen asemaan. Jotain ”pakollisia numeroita” setistä sentään löytyy ja 22 vuoden takaiselta debyytiltä kajautetaan Back in the Fire, Wings of Darkness (tietysti), sekä bonusraitana Things That Crawl at Night. Ymmärrään kyllä sen, että Tarotilta on ilmestynyt jo aiemmin livealbumeita, joilta löytyy riittämiin vanhoja ralleja, mutta olisi niitä ollut kiinnostavaa kuulla myös nykyisen kokoonapanon tämän päiväisellä timanttisella livekunnolla.

Soundiensa puolesta Undead Indeed ei ole mikään päitä räjäyttävä kokemus, vaikka orkesteri pistääkin itsensä lauteilla tuleen. Marco Hietalan karisma lähentelee mittaamatonta, mutta jollain tavoin live-paketilta olisi toivonut jotain vielä enemmän. Viesti saattaa tehostua kuvalla, joten kenties kannattaisi suosia samannimistä DVD-julkaisua, joka löytyy myös jo levykauppojen hyllyltä.