Light Underwater: On The Road Into Oblivion (ep)

Kotimaisen Light Underwaterin viidettä omakustannetta saatinkin sitten odotella hieman kauemmin. Yhtyeen muutaman vuoden takainen kolmas kiekko Strychnine Domine esitteli hyvillä soundeilla varustetun bändin, jolta tuntui kuitenkin puuttuvan vielä se omin suunta. Seuraavaksi ilmestynyt The Last Days Of Disco ep oli jo selvästi ehyempi kokonaisuus ja biiseistä alkoi löytyä koukkujakin ihan eri tavalla. Kaksi kulunutta vuotta ovat vieneet Light Underwaterin ilmaisua yhä vain kauemmas puristisesta kone-goottailusta kohti suorempaa ja perinteisempää rock-maailmaa. Goottikonerock on silti vieläkin ehkä se selkein lokero johon tämä kiekko sopii, sillä vaikka perinteisiäkin bändisoittimia on mukana aiempaa enemmän koneet hallitsevat yhä äänimaisemaa.

Aloitusraita Liquid Life jatkaa edellisten julkaisujen hengessä ollen selvä kädenojennus menneelle. Tällä kertaa ojennus on ehkä vähän liiankin pitkä, sillä laulumelodia kuulostaa vaarallisen tutulta. Seuraavana soiva, totetukseltaan suhteellisen suora ja astetta kevyempi Lisa Marie on ep:n ehdotonta eliittiä. Tarinassa kuolemansa feikannut Kuningas (tiedätte kyllä kuka) murehtii tyttärensä kohtaloa, ja heitetäänpä lopussa sekaan vielä vähän kelttimeininkiäkin soppaa hämmentämään. Levyn saatteessa kipalenipun oudoksi linnuksi leimattu verkkaisempi The Girl At Arlanda Airport ei oikein tunnu pääsevän tosiaan maalinsa, mutta samaa ei voi sanoa neljännestä raidasta Way Back Then. Nyt jokainen tekijä sopii kertaheitosta paikalleen ja kasassa onkin kiistatta levyn tarttuvin ralli, joka kestää vieläpä tiiviimpääkin tehosoittoa oikein hyvin. Viimeinen varsinainen raita Song For The Ferryman kuulostaa tuhottomasti joltain vanhalta skotlantilaiselta tai irlantilaiselta kansanlaululta. Kansissa krediitit on kuitenkin vedetty itse yhtyeelle, mitenköhän on? Bonusraitana tarjottava Motörhead coverointi ei pysy ihan sektorissa, mutta hauskaltahan moinen puolivillainen kohkaus silti kuulostaa.

Uusi rahdun suorempi ja kitaravoittoisempi lähestymistapa tuntuu Light Underwaterin tapauksessa toimivan oikein mainiosti. Biiseissä ei enää jäädä niin paljoa maalailemaan, vaan hommaa viedään hyvällä sykkeellä eteenpäin. Myös laulussa on tapahtunut jälleen selvää kehitystä, joten neljä tähteä ovat ansaitut – ja jos olisi mahdollista niin pistäisin tuohon vielä plussan perään.