Reipasta, mutta silti läskiä Päätä

Desibelin helmikuun demokoosteesta nousi esiin Helsingin suunnalla musiikkiaan luova kolmen miehen yksikkö Pää. Akustispainotteisen vinosti junnaileva ja sanoituksillaan kieroileva soitto osui mukavasti kuuloluuhun. Yhtyeen kitaristi-laulaja Mikko Rekonen vastaili Desibelin kyselyihin.

Millaisilla laatusanoilla itse esittelisit yhtyeenne?

- Tahtoisin nähdä sen niin, että Pää on kaunista ja hyvänkuuloista musiikkia. Tarvittaessa reipasta, mutta silti läskiä. Pyrkimys on sykähdyttää, muttei ainoastaan tarkoituksellisen kierouden keinoin. Musiikkimme saattaa olla pop-musiikkia.

Mistä asti Pää on ollut kasassa?

- Pää tuntuu itsellekin vielä (ja toivottavasti jatkossakin) varsin tuoreelta. Pistettiin hynttyyt yhteen kaiketi kesällä 2005. Mukavan säännöllinen treenaus vanhempieni kellarissa oli piristävää!

Missä vaiheessa nyt ollaan?

- Ensimmäiset kappaleet ovat nyt saatu nauhoitettua yhdeksi kokonaisuudeksi. Se oli minusta hyvin tärkeää. Eli teimme lätyn nimeltä Pii. Viipaloimme siitä pienen siivun, jonka lähetimme mm. tänne desibeliin ja muuallekin. Odottelemme ensimmäisiä reaktioita ja pääsyä taas treenikämpille. Pari keikkaa on vasta heitetty, mutta lisää on kohta puoliin haussa. Itse suhtaudun optimistisesti tulevaisuuden tapahtumiin. Nyt mennään ja katsellaan mihinkä päästään!

Levyllä kuullaan myös naisääntä. Kuka laulaa ja miksi?

- Kyseinen nainen on nimeltään Heini Pietinen. Tärkein syy laulamiselle taitaa olla se, että se kuulostaa niin hyvältä. Ydin kappaleen tunnelmaan myös sopi naisääni. Emmekä halua fakkiintua vain yksipuoliseen ilmaisuun. Olemme varsin avoimia erilaisille kokeiluille.

Millaisille esikuville Pää kumartaa?

- Tällä hetkellä minulle Sepultura tuntuu ainoalta vaihtoehdolta kaikkeen. Vähän aikaa sitten Mewin uusin levy palautti minuun uskon raikkaasta musiikista. Suurimpia tunnetilan muutoksia ovat viime vuosina aiheuttaneet Radiohead, Sigur Rós, Metallica ja Suomen ehdottomasti jumalaisin valokuvataiteilija, Arno Rafael Minkkinen! Ja tärkeintä muuten on, että tuntuu.

Millaisia asioita kolmikkonne haluaa musiikissaan korostaa?

- Dynamiikkaa, rytmiä, selkeyttä, ja itselleni tunnelma on välttämättömyys. Musiikin pitää olla jotenkin elämänmakuista... hiekkaa, heinää, verta, kasveja, paskaa, hikeä, kaarnaa, sylkeä, kukkia, lehtiä.

Onko Pään vertaamisessa Sydän, sydämeen mielestäsi mitään aihetta?

- Kai siinä on jotain järkeä, koska soitan kummasakin yhtyeessä. Musiikit lyövät samojen aivojen, käsien ja jalkojen läpi niin aina jotain samaa välittyy. Piin soundit muistuttavat S,s:ntä, koska instrumentit on nauhoitettu samojen mikkien läpi. Ja tuottajan puikoissa oli Tuomas Skopa, jolle tahdon vielä kerran toivottaa reilut talviterveiset!

Millaista palautetta olette äänitteistänne saaneet?

- Emme vielä juuri mitään. Se vähä, mitä on tullut, on ollut myönteistä. Mikko-T:n viimeisin kommentti piristi erityisesti mieltä: "Musiikkinne on raikasta!"

Kuinka paljon kritisoitavaa minun arviostani löytyy?

- No sehän oli aika huolellinen pikku-arvostelu. Se on tietysti mukavaa, jos kaikkiin biiseihin paneudutaan ainakin jollain asteella. Ja yksityiskohtiin kiinnittyminen ei minusta ole pahasta! Semmoinen antaa tekijälle paljon enemmän kuin jokin ylimalkainen kuvaus koko paketista. Ja jos sanoihinkin kiinnitetään jotain huomiota, ollaan oikealla jäljillä. Mutta mitäs diggasit kansitaiteesta?

Sanotaan, että hyvältä näytti sekin. Entäpäs, olettekos tehneet keikkaa? Jos olette, niin millaista henkeä on ollut ilmassa?

- Vasta kaksi keikkaa takana päin. Ensimmäisellä keikalla Factoryssa ihmiset kuuntelivat tarkkaavaisesti. Toisella keikalla joku huusikin jo jotain. Taisi kummastella: "Onko tää jotain diskoa?"
VASTAUS: KYLLÄ! Opettelemme soittamaan hieman vielä lisää, niin uskallamme mennä keikoille.

Mitä jatkossa?

- Hommaa pitäisi saada pelittämään mielellään vielä vähän suuremmalla volyymilla. Uskon vakaasti biiseihimme. Ehkä tärkeintä kuitenkin on treenata ahkerasti. Uusia kappaleita sikiää koko ajan, ja niiden treenaaminen on todella mukavaa. Tarkoitus olisi tehdä vielä tänä keväänä uusi demo, jolla homma viesti selkeästi nextille levelille. Ja saada nimeä pikkasen esille. Pysyä ehdottomasti aktiivisena!

Keitä toivotte esiintyjiksi ensi kesän festivaaleilla? Jos kaikki paitti kuolleet ovat toivomuslistalla?

- Kyllä se SOAD olisi mukavaa nähdä vaikka Provinssissa. Edustaahan se selkeästi parasta heviä mitä tänäpäivänä on. En kyllä yhtään panis pahakseni, jos Radioheadin näkisin livenä joskus, tosin ehkä mielummin jossain klubitilassa. Ja jos vielä yhden toivoisin, niin ehdottomasti Toolin tahtiin voisin katsella kesäisiä festaritunteja! [Toolin tulosta Ruisrockiin on jo puolivirallisesti puhuttu... Toim. Huom.]

Haluaisin muuten lähettää vilpittömät, mutta makoiset kevätterveiset desibelin lukijoille ja ihan muutenkin kaikille ihmisille tämän portraalin välityksellä!

Haastis: Ilkka Valpasvuo, kuvat Pää