13.09.2005
Suomenkielistä alakulometallia soittava Kamara julkaisi taannoin debyyttilevynsä Synti, Tuomio ja Katumus. Bändi paransi tällä kiekolla otteitaan todella rajusti, ja niinpä olikin aiheellista kysellä syitä ja taustoja moiseen. Uteluihin vastaili yhtyeen laulaja/kitaristi Juha Minkkinen.
No niin. Debyyttipitkäsoitto on nyt valmis, mitkä ovat tämän hetken fiilikset levyn tiimoilta?
Fiilikset ovat suhteellisen hyvät, sillä lopputulokseen ollaan aika tyytyväisiä. Levyllä alkaa pikkuhiljaa se Kamaran oma tyylisuunta löytyä.
Ette ottaneet uudelle pitkäsoitolle mukaan ainuttakaan raitaa aiemmalta ep:ltänne, ovatko kaikki levyn kymmenen biisiä siis ihka uusia?
Kyllä ovat. Vanhimmat kappaleista kuitenkin ovat ajalta ennen Tämäkin vielä -ep:n julkaisua, mutta kyseisen ep:n kappaleet olivat jo nauhalla ennen noiden uusien kappaleiden syntyä. Heh, tulipas vaikeasti ilmastua!
Saitte aikanaan esikois-ep:nne tiimoilta kovaakin kritiikkiä, ja Kamara leimattiin useammassakin yhteydessä T. Rautiaisen sekä Kotiteollisuuden kopioijaksi. Miten moiset puheet vaikuttivat Kamaraan, vai oliko niillä lopulta mitään todellista vaikutusta?
Kyllähän se vähän korpesi. Pidettiin silti mielessä, että omaa musiikkia kuitenkin ollaan tehty eikä noiden vertailujen takia kannata lähteä musiikkia viemään tietoisesti suuntaan tai toiseen. Kamaran kehitys ep:n ja pitkäsoiton välillä on ollut luonnollista. Yhtye kuulostaa STK –debyllä enemmän siltä, miltä alusta asti ollaan pyritty kuulostamaan. Toki vielä on kehittämisen varaa.
Uuden levyn nimi on "Synti, Tuomio, Katumus". Löytyykö synkän nimen taustalta kenties jotain tiettyä yksittäistä tarinaa?
Yksittäistä tarinaa ei löydy vaan nimestä ollaan pyritty saamaan albumin näköinen. Yritettiin löytää nimi joka olisi yhtä aikaa sopivan jämäkkä ja levyn tekstejä hyvin kuvaava.
Albumi kasattiin käsittääkseni aika nopsaan parissa viikossa. Pistikö sessioiden loppuopuolella jo kiireeksi, vai saatiinko kaikki tehtyä niin kuin pitikin?
Eipä siinä pahempaa kiirettä ehtinyt tulla. Asiaa helpotti se, että oltiin demotettu joitain biisejä jo aikasemmin. Ei tarvinnut miettiä studiossa enää sovituksia yms. hirveemmin. Pari uudempaa veisua kyllä meinasi tuottaa hankaluuksia, mutta niistäkin sitten selvittiin.
Omaan korvaani soundinne tuntuu hieman muuttuneen ja hiotuneen sitten viime ep:n, mutta miten itse kuulette muutokset?
Kehitystä on tapahtunut parempaan suuntaan. Yhtye on vienyt musiikillista ilmaisuaan entistä rankempaan ja raskaampaan suuntaan, silti sisällyttäen kappaleisiin myös enemmän rauhallisia, puhtaita kohtia. Olemme pyrkineet myös enemmän saamaan irti kolmesta kitaristista. Esimerkiksi levyn kitaramelodiat ovat paljon harmonisemmat kuin Tämäkin vielä -ep:llä.
Missä uuden levyn biisissä yhtye onnistuu mielestänne parhaiten kiteyttämään oman itsensä?
Ainakin omasta mielestäni tuo Hauras mieli -rykäisy kiteyttää hyvin sen mistä meidän musiikissa on tänä päivänä kyse. Mukana on messevää menoa, mutta myös sitä ilmaa eri osien välillä. Lisäksi kappaleen sovitus antaa hyvän kuvan meidän nykyisestä linjauksesta. Sanoituksetkin on aika lailla sitä perus -Kamaraa.
Mikä biiseistä oli hankalin "taltuttaa" studiossa?
Muistaakseni kappale nimeltä Riisuttu tuotti jonkin verran hankaluuksia. Rumputaiteilija Jaakko S. taisi muutaman hikikarpalon sen biisin parissa vuodattaa. Aika hyvin ne biisin poikaset studiossa saatiin kesytettyä.
Mikä on se Kamaran syvin olemus ja idea minkä takia bändi on olemassa?
Sanotaanko että Kamara pyrkii tuottamaan hyvän kuuloista heviä, joka miellyttää ensinnäkin yhtyeen jäseniä ja sitä kautta myös kuulijoita. Jokainen soittajista tykkää vääntää tämän kaltaista musiikkia, joten sen takia yhtye on olemassa. Eipä siinä sen kummempaa syytä ole.
Kuinka demokraattinen yhtye Kamara on?
Diktatuuri vallitsee perkii! Ei ny sentään. Päätökset bändin kesken tehdään varsin demokraattisissa olosuhteissa, varsinkin nykyään kun ollaan enemmän kasvettu bändinä. Ei siitä tulisi pitemmällä tähtäimellä mitään jos koko ajan jonkun pillin tahtiin täytyisi kaikki hommat tehdä.
Voiko Kamara olla Kamara ainoastaan suomenkielisenä?
Suomenkielellä tätä hommaa on lähdetty tekemään ja tehdään niin pitkälle kuin kiinnostusta siihen riittää. Ei tuota kieliasiaa olla sen pahemmin pohdittu, mutta vielä ainakaan kielen vaihto ei ole tarpeellista. Eikä varmaan koskaan tule olemaankaan.
Olette käsittääkseni kotoisin Jyväskylän suunnalta, joten onko yhtyeessä löydettävissä jotain tiettyä "keski-suomalaista" ulottuvuutta?
Tämä on hyvä kysymys, "keski-suomalaista ulottuvuutta"! Kyllä se loppupeleissä yhtyeessä hieman tuo ulottuvuus ehkä kuuluu. Onhan täällä keski-suomessa paljon noita järviä ja järven rannoilla metsiä ja metsissä mökkejä ja mökeissä kynttilän valossa istuvia immeisiä... Eli
sanoituksien aiheita saa kyllä täältä ammennettua. No onhan noita metsiä ympäri Suomea.
Eniten sitä keski-suomalaista ulottuvuutta meistä saa irti kuitenkin keikoilla. Lavalla on sellanen rento meininki ja kun keikan jälkeen joku tulee juttelemaan niin ei siinä pahemmin starailla. Ehkä tuo rentous kuitenkin johtuu siitä että jokainen on alunperin maalta eikä siitä keski-suomalaisuudesta. Tiedäpä sitten, mutta tulipahan avauduttua...
Aloititte aikanaan Lumenkahlaajat nimisenä, mutta jossain vaiheessa nimi vaihtui Kamaraan. Miksi näin, ja mitä Kamara teille sanana merkitsee?
Aloitimme siis Lumessakahlaajat nimisenä poppoona. Nimi vaihdettiin Kamaraksi siinä vaiheessa kun saimme levytys -sopimuksen Fireboxin kanssa. Ei olisi oikein ollut kohillaan lähteä julkaisemaan Tämäkin vielä nimistä ep:tä Lumessakahlaajat nimellä. Ei hemmetti! Kamara merkitsee meille sanana tuota maata tuossa jalkojen alla. Bändin nimeksi Kamara valittiin koska nimi oli kirjaimellisesti maan läheinen sekä tarpeeksi jämäkkä.
Onko Lumessakahlaajat/Kamara ensimmäinen yhtyeenne, vai löytyykö menneisyydestä jotain muitakin viritelmiä?
Onhan meistä jokainen jonkinlaisissa viritelmissä aikaisemmin säätänyt. Itse aloittelin nämä bändihommat jo joskus ala/ylä-asteen vaihteessa.
Oletteko jo ehtineet virittää uusia biisejä keikkakuntoon? Entä miten reilusti Kamaran kappaleet muokkaanutuvat kun niitä soitetaan livenä?
Osaa albumin biisestä on veivattu jo yli vuoden verran. Lisää niitä on otettu settiin levyn ilmestymisen tienoilla, eli keikkasetissä uusia kappaleita kuulee kyllä. Aika lailla samaan tapaan kuin levyllä pyritään kappaleet livenäkin vetää. Ehkä sitten muokkausta tapahtuu jos samaa kappaletta on vetänyt viisi vuotta ja sen kolmesataa kertaa.
Onko uusista raidoista jokin jo noussut yhtyeen omaksi keikkasuosikiksi? Mikä uppoaa vastaavasti parhaiten yleisöön?
Tulisade näyttäisi tällä hetkellä olevan bändin livesuosikki.On aika vaikea sanoa mikä uusista biiseistä parhaiten näyttäisi yleisöön vielä uppoavan, mutta eniten kehuja on ainakin itselleni tullut kappaleesta Kaksi askelta jäljessä. Sen kertosäe omaa kuulemma hyvän laulumelodian. Ep:n biiseistä Tämäkin vielä -kappale näyttää aika usein yleisöä kovasti miellyttävän.
Teitä ei ole montaakaan kertaa nähty keikkailemassa etelärannikolla, onko tähän tulossa muutosta uuden levyn myötä?
Onhan siellä päin pari-kolme kertaa keikkaa tullut heitettyä. Viimeksi On The Rocksissa ja uutta materiaalia oli silloin jo setissä. Kyllä keikalle etelä-rannikollekin tullaan jahka sinne keikkaa taas
säädetään.
Miltä Kamaran lähitulevaisuus näyttää bändille itselleen? Limusiineja, tanssityttöjä, samppanjaa...
Eipä tuota lähitulevaisuutta ole sillä tavalla pohtinut. Toki olisihan tuo samppanjapullo jossain penthousen poreammeessa joskus mukava poksauttaa. Eletään nyt kuitenkin päivä kerrallaan ja kattellaan mitä sieltä on tulossa.
Ja lopuksi on vielä sana vapaa.
Tulkaa katsastamaan keikat jos kohdalle sattuu! Ottakaa löysin rantein...
Teksti ja livekuvat: Mika Roth, promokuvat: Juha Janhunen
