20.07.2005
Tuskan perjantai
Tuskan lauantai
Tuskan sunnuntai
Vuodesta 1998 Suomen runsaslukuista metallikansaa hellinyt Tuska Festival on vuosien saatossa siirtynyt Tavastialta ensin VR:n makasiineille, ja siitä edelleen Kaisaniemen kentälle. Kasvu on jatkunut tasaisena, ja 2005 olikin neljäs loppuunmyyty vuosi putkeen, vaikka aluetta oltiin laajennettu viime vuotisesta reilusti. Uudistusten myötä olutalue oli kasvanut aiemmasta, ja kenttä oltiin saatu valjastettua suurimmaksi osaksi itse yleisölle. Muuttuneet järjestelyt toimivatkin todella jouhevasti, ja parin edellisen vuoden lievästi klaustrofobinen tunnelma oli vaihtunut sopivasti väljempään juhlintaan. Tämän vuotisten juhlien ainoa peruuttaja oli Bal-Sagoth, jonka poisjäänti uutisointiin jo hyvissä ajoin ennen festivaalien alkua. Kun kaikki kolme päivää saatiin nauttia vielä aurinkoisesta säästä, oli suu messingillä niin järjestäjillä kuin kävijöilläkin.
Tämän vuotinen ohjelma rakentui selvästi vanhakantaisemman heavyn varaan. Uutta kevättään elävät saksalaisyhtyeet Accept ja Destruction olivat monelle ”pakko-nähdä” tapauksia, samoin niinikään saksasta kotoisin olevat melodisen power metallin suuruudet Gamma Ray ja Primal Fear. Yhdysvaltalainen Testament saapui puolestaan paikalle 80- ja 90-lukujen taitteen aikaisessa klassisessa kokoonpanossaan, soittaen vain vanhempia kappaleitaan ja lisäten näin juhlien nostalgia arvoa vain entisestään. Toki ohjelmaan mahtui monia muitakin esiintyjiä ja tuoreempaakin näkemystä, mutta vahva kasarihenkisyys oli silti tosiasia. Kolmena päivänä itse festivaalialueella esiintyi 32 yhtyettä, joista 13 oli ulkomaalaisia. Tuska festivaali olikin prosentuaalisesti laskettuna jälleen äärimmäisen kansainvälinen tapahtuma. Tämän lisäksi on muistettava vielä se, että jatkoklubeilla esiintyi hyvä määrä pienempiä yhtyeitä.
Onnistuneen uuden alueratkaisun lisäksi järjestelyt toimivat siis muutenkin jälleen hyvin, eikä pahempia järjestyshäiriöitä juuri näkynyt. Niin henkilökunta kuin järkkäritkin olivat kautta linjan asiallisia, mikä kohensi jo muutenkin mukavaa tunnelmaa entisestään. Vaikka jonot alueelle kasvoivat jokaisena päivänä melkoisiksi, ne myös purkautuivat nopsasti. Ainoat kysymysmerkeillä varatut miinukset irtosivatkin pienen lavan uudesta ratkaisuista. Itse lavassa ei mitään sen kummempaa vikaa ollut, mutta miksi ihmeessä luonnonrinteen eteen oltiin rakennettu katsomo? Mielestäni jo hieman korkeammalla lavalla oltaisiin saatu huomattavasti parempi näkyväisyys useammalle katsojalle. Kolmen esiintymislavan ratkaisu toimi muuten hyvin, eikä pahoja päällekkäisyyksiä juuri sattunut.
Tuskan tulevaisuus Kaisaniemessä on tätä kirjoitettaessa vielä epävarma, mutta soisin että tapahtuma voitaisiin viettää jatkossakin siellä. Vaikka meluhaitta lähiseudun taloille onkin ilmeinen, on se myös erittäin rajattu sillä minään päivänä juhlat eivät jatku kovinkaan pitkään. Näin onnistunutta ja toimivaa kokonaisuutta ei helposti saa muualla toistettua, joten sopii vain toivoa ettei vuosi 2005 jää historiaan Tuskan viimeisenä Kaisaniemen vuotena.
Mika Roth
