03.09.2004
Juuri �skett�in debyytti EP:ns� julkaissut Helsinkil�inen Park on heitt�ytynyt rohkeasti koneellisemman musiikin kapeille kentille, tiukasti rock-henkiselt� pohjalta. Kyseinen EP kilahti allekirjoittaneeseen niin kovasti, ett� pakkohan sit� oli hieman haastatella herroja Parkin takaa. Kysymyksiini vastailivat kitarasta ja laulusta vastaava Vellu yhdess� koskettimia & ohjelmointia ty�st�v�n Santun kanssa. K�yd��np� aluksi hieman l�pi Parkin historiaa. Kuinka yhtye aikoinaan syntyi ja ketk� kaikki ovat olleet osallisina sen kehityksess�?
Park syntyi alunperin meid�n kahden toimesta puoliksi vitsin� er�iss� pippaloissa. Tarkoituksena oli tehd� synkk�� ja hidasta konemusiikkia, "maailman pelottavinta musiikkia". Joitain biisej� ��niteltiin huvikseen kotistudiossa, mutta ne j�iv�t p�yt�laatikkoon, koska asuttiin eri paikkakunnilla. Sitten viime vuoden kes�ll�, kun oltiin kotiuduttu Helsinkiin, p��tettiin jatkaa musan tekoa. Biisit tuntuivat toimivan oudon hyvin ja p��tettiinkin jalostaa projektista oikea yhtye. Joten ensin mukaan astui Jesse, joka oli luonteva valinta, koska oltiin aikaisemmin soitettu samalla aaltopituudella yhteisiss� orkestereissa. Syksyll� mukaan tuli Kalle, johonka Jesse oli sattuman kautta tutustunut. Homma toimi, ja p��tettiin pist�� biisit nauhalle. Siin� se.
Kun ryhdyitte laittamaan biisej� nauhalle, kuinka totiseksi homma oli k�ynyt? Tuskinpa en�� ihan omaksi huviksenne niit� teitte...
Hommaahan tehtiin siin� vaiheessa jo t�ysin tosissaan- sill� asenteella ett� kerrankin teht�isiin sellaista musaa, mik� tuntuisi itsest� hyv�lle ja mit� voisi itsekin kuunnella kotona.
Olette heitt�neet jo keikkojakin, joten biisej� on varmaankin valmiina huomattavasti enemm�n kuin vain nuo levytetyt nelj� kappaletta?
Pari keikkaa on heitetty ja lis�� soitetaan koko ajan niin paljon kuin mahdollista. Elo- ja syyskuussa heitet��n useita keikkoja, mm. Helsingiss� Stella Star Clubilla ja Factoryss�. Lis�ksi soitetaan Pieks�m�ell� WTC-rockissa sek� Varkaudessa. Biisej� on kertynyt tosiaan varastoon sen verran ett� nyt syksyll� aloitellaan jo uuden julkaisun ��nityksi�.
Onko settiin eksynyt yht��n covereita, ja jos on niin mit�?
Keikkasetin viimeisen� biisin� on soitettu raivokasta versiota Led Zeppelinin No Quarterista. Treenik�mp�ll� on my�s sahattu New Orderin Blue Mondayta, sekin saattaa hyv�ll� tuurilla ilmesty� keikkalistalle jonakin p�iv�n�.
Mik� on parasta Parkin keikoissa?
Saatan olla v��r�ss�kin, mutta ainakin itsell� on sellainen tuntuma, ettei Suomessa niin hirve�n montaa samantyyppist� orkesteria ole. Joten, vaatimattomasti, parasta keikoissa on ainutlaatuinen musiikillinen anti, r�j�ht�v� soitto sek� k�sinkosketeltavan harras tunnelma! Eik�h�n se ole sit� soittamisen riemua.
Ent� mit� voisi livetilanteessa viel� parantaa?
Liikaa ei varmaan voi koskaan soittoa treenata. Tietysti erilaisia kivoja efektipurnukoita ja vempaimia voisi ostella, jotta p��sisi tarkemmin haluttuun soundiin.
Soitatteko biisit liven� suoraan levytetyss� muodossa, vai onko niit� muokattava jollain tavalla?
Biisit on rakenteeltaan aika samanlaisia, mutta esimerkiksi kaikki konerumpusoundit rumpali triggaa midin kautta, eik� ainakaan t�ll� hetkell� rumpuluuppeja tai nauhoja k�ytet�. T�ll� tavalla soittoa ei tarvitse sitoa mihink��n klikkiin tai sekvenssiin, vaan tempo saa el�� hieman. On t�rke��, ettei alista musiikkia liian tiukasti koneiden armoille. Konesoundien ytimen� toimii Yamahan A5000- sampleri, ja se oikeastaan riitt��kin livek�ytt��n. Meill� on toistaiseksi my�s vain yksi kitaristi. Joissain kappaleissa levyll� on my�s kitarastemmoja, mutta yhdell�kin kitaralla p�rj�� keikalla mainiosti.
Oletteko viel� tyytyv�isi� Long Since Gone levyyn, vai tulisiko nyt kenties tehty� jotain toisin ja onko jotain jota ette takuulla tule seuraavalla julkaisulla tekem��n?
P��piirteitt�in tyytyv�isi�. Tietysti tiettyj� asioita voisi hieroa loputtomiin, mutta jossain vaiheessa homma t�ytyy saada pakettiin ja ulos. Viel� viime hetkill� studiossa huomasi muutamia juttuja, jotka olisi voinut tehd� paremmin, jos olisi jaksanut yll�pit�� psykoottista ty�moraalia. Seuraavalla julkaisulla soundi saattaa olla asteen verran el�v�mpi ja raaempi... voi olla, ett� pyrit��n soittamaan enemm�n asioita nauhalle yht�aikaa kuin raita kerrallaan.
Soundinne on mielest�ni eritt�in erikoinen. Kuulostaako Park t�ll� hetkell� juuri sellaiselta kuin milt� se tulee vastaisuudessakin kuulostamaan vai onko evoluution seuraava askel kenties jo tiedossa?
Tottakai soundi tulee kehittym��n, mutta suuntaa on vaikea ennustaa. Tulevan levyn biisivalikoima tulee olemaan monipuolinen, mutta biisej� ei viel� ole lopullisesti p��tetty. T�ll� hetkell� n�ytt�� silt� ett� mukana tulee olemaan ainakin yksi ��rimm�isen raskas ja hidas eepos, ja vastapainona ainakin yksi nopeahko ja melodinen kipale. Vaikka noita biisej� soitetaan nyt jo keikoilla, niin lopullinen soundi muotoutuu vasta ��nitysvaiheessa, kun pystyy studiossa kuuntelemaan materiaalia nauhalta.
Eroaako livesoundinne paljonkin levyn soundeista?
Livesoundi eroaa siten, ett� kappaleiden sovitukset ovat jonkin verran erilaisia. Uskoisin, ett� Park on liven� piirun verran kova��nisempi ja �k�isempi liven� kuin levyll�. Coverbiisin� on soitettu Led Zeppelinin No Quarteria- livesoundia voisi ehk� kuvata tuon kappaleen tunnelman kautta. Dynaaminen!
Olen ollut kuulevinani Long Since Gonen taustoilta kevyit� vaikutteita Gary Numanin suunnasta. Onko t�m�n konemusiikin pioneerin tuotanto kenties tuttua, vai olenko kuullut t�ysin omiani?
Nyt on pakko olla rehellinen ja tunnustaa, ettei ihan hirve�sti ole tullut miehen musiikkia kuunneltua. Onhan meill� kuitenkin vaikutteita my�s 80-luvulta, sek� tietysti uudemmilta b�ndeilt�, jotka ovat saattaneet ammentaa ideoitaan Numanin tuotannosta...
Onko Parkin musiikki kategorisoitavissa ja jos on niin mihin loosiin se kuuluisi?
Ei v�ltt�m�tt� ole kovinkaan j�rkev�� asettaa itse��n mihink��n valmiiseen muottiin, koska se rajoittaa. T�rke�mp�� on tehd� sellaista musiikkia, mik� tuntuu itsest� hyv�lt� ja luottaa siihen. Soundin webbisivujen mukaan ollaan tummaa rokkia stadista. Todellisuudessa me ollaan l�ht�isin Pieks�m�elt�, paitsi Kalle.
Kuinka biisit tavallisesti syntyv�t?
Biisit syntyv�t yleens� siten, ett� kotona tehd��n jonkinlainen suuntaa antava demo, johonka sitten aletaan v��nt�m��n lauluja. Kun biisi on saatu ruuvattua rakenteellisesti kuntoon, aletaan soittamaan sit� koko yhtyeen voimin treeneiss�, jonka j�lkeen se muotoutuu pikkuhiljaa kohdalleen... en tied� tulevatko biisit koskaan varsinaisesti valmiiksi, ainakin nykyisen levyn biisit tuntuvat viel� soiton osalta el�v�n ja kehittyv�n treenien ja keikkojen my�t�. T�m� lienee hyv� asia.
Mik� on parasta mit� Parkille voisi tapahtua?
T�ll� hetkell� paras asia olisi se, ett� saisi kunnollisen levytyssopimuksen, paljon keikkoja ja voisi alkaa tekem��n t�t� ty�kseen.
Mik� on pahinta mit� Parkille vastaavasti voisi sattua?
Ett� yhtye huomaisi olleensa liian laiska liian pitk��n. Laiskuus kostautuu eik� mit��n tule ilmaiseksi. Se on huomattu.
Kun tulette olemaan aikanaan rikkaita musiikki-miljard��rej� niin mit� aiotte silloin tehd�?
Jos asia olisi noin, niin varmaankin joutuisi rakennuttamaan studion jossa olisi uima-allas. Ja yksi huone t�ynn� vanhoja putkivahvistimia ja muita p�rp�ttimi�.
Ja sitten on viel� sana vapaa, eli j�ik� jotain viel� sanomatta/esiintuomatta?
Tulkaa ihmeess� syksyn keikoille, tulevat keikkap�iv�m��r�t l�ytyv�t osoitteesta http://www.parkband.net Webbisivuilta l�ytyy my�s biisej� kuunneltavaksi. Kiitos!
Teksti: Mika Roth
Yhtyekuva: Sampo Salminen
