Sinkut II - Helmikuu 2021

ADNIL: Nuorallatanssija

ADNIL -esiintymisnimen takaa l�ytyy 19-vuotias salolainen muusikko Linda Smirnova. Nuoresta i�st��n huolimatta h�n on saavuttanut jo jonkin verran menestyst� television puolella, ja nyt on koittanut soolouran aika. Tyylilajiksi ainakin t�lle esikoissinkulle on valikoitunut tummas�vyisell� rockilla maustettu pop, jossa vokaalit kohoavat selv�sti valokeilaan.

Hieman alle nelj��n minuuttiin puristettu kipale on nopeamman puoleinen, p��vokaalikoukun esitt�ytyess� jo alkusekuntien aikana. Raskaasti rokkaavat s�keist�t vilauttavat pient� Within Temptation -korttia, mutta kertos�keen nouseva sek� laskeva melodia siirt�v�t kipaletta vuorostaan i�tt�m�mpiin maisemiin. Taustalla soittava yhtye tahtoo j��d� kirjaimellisesti taustalle, mutta takoo samaan aikaan ehk� tarpeettomankin raskailla k�sill�. N�in melodiselle ja ilmavalle laululle ei ole luotu riitt�v�n suurta vastavoimaa, mutta sille ei ole suotu toisaalta my�sk��n aivan riitt�v�sti tilaa. Itse s�vellys toimii ja lyriikoiden puolella ADNIL osaa v�ist�� klisheet, mist� kumarrus kirjoittajien suuntaan.

Mika Roth

---

Blayann Babes: I

Blayann Babes on Anne V�nttisen parivuotias sooloprojekti, jonka esikoissinkku Find Me j�i mieleen nimenomaan tummista soundimaailmoistaan. Popin tarttumapinnat ja grungen varjoisuus v�ritt�v�t my�s uutta kappaletta, jonka nimi on yksinkertaisesti I.

Viiden minuutin mitta on sinkulle aina haastava, mutta Blayann Babes rakentaa kappaleensa rauhassa ja kiireett�. Alkuun riitt�� pelkk� kitaran hiljainen kuvio ja laulu, jota vasta reilun minuutin j�lkeen ryhdyt��n tukemaan varoen. Basson hitaat nuotit ja taakse haivutetut rummut saavatkin pysy� visusti taustalla, kun kirkas valokeila keskittyy lauluun ja sanoihin, joissa kertoja ruotii itse��n. Kuka min� oikeasti olen t�m�n hymyn takana, mist� kaikessa lopulta on kyse? Kiper�t kysymykset esitet��n, eik� niihin tarjota valmiita vastauksia, ainoastaan tuskaisaa ja pitk�� vokalisointia, jossa ei edes tarvita sen kummempia sanoja aina. Lopun raskaampi ote on jo parin askeleen p��st� heavyrockista, mutta biisin rauhallisuutta ei mik��n uhkaa � onneksi.

Mika Roth

---

Fan Theories: Love Is What Is Left

Helsinkil�inen Fan Theories ehti ��nitt�� uuden sinkkunsa jo l�hes vuosi sitten, mutta maailman muututtua nopeasti viiv�styi sinkun julkaisu lopulta seuraavan vuoden puolelle. Love Is What Is Left on toiveikkuutta uhkuva biisi, joka tahtoo valaa uskoa rakkauden ja kaiken positiivisen voittoon, jos tilanne tuntuukin joskus t�ysin p�invastaiselta. Muodoksi on valittu tanssittava ja raskaasti melodisuuteen nojaava synapop, jossa virtaviivaisuus korvaa tarpeettomiksi koetut kulmat ja kurvit.

B�ndin kappaleet syntyv�t kuuleman mukaan silloin, kun muiden on aika k�mpi� y�puulle. Fan Theoriesin kohdalla t�m� on johtanut kiistatta sangen kuulaiden syntetisaattoripilvien syntyyn, mutta kaikenlaisen koleuden niist� puhaltaa pois l�mmin laulusoundi. Eik� kyse ole vain soundista, sill� vokaalit saatetaan maailmaan mit� pehmeimmin � suorastaan rakastaen. Love Is What Is Left ei ole kuitenkaan mik��n ylisokerinen siivu vaaleanpunaista rakkausunelmakakkua, vaan ihka oikea pop-biisi, joka viel�p� rakentuu toimivien koukkujen ymp�rille.

Mika Roth

---

Grandefinale: Samaa ilmaa

Grandefinale on suomenkielist� pop-rockia soittava yhtye, joka ei pelk�� luottaa tarvittaessa syntetisaattorin vocoder-efektiin. Ik�� ryhm�ll� ei ole vuottakaan, eli koko sen olemassaolon ajan pandempia on riehunut maailmalla, ja tuo kuuluu my�s vahvasti sinkulla. Samaa ilmaahan me kaikki tosiaan hengit�mme ja kyseisest� faktasta on saatu uutettua ainekset tarttuvaan poprock-biisiin.

Biisi hypp��kin v�litt�m�sti kuskin paikalle, kunhan lyhyt pohjustus on saatu alta pois. Rockin puolelta on omaksuttu rosoisuus, popista on napattu tarttuvuus ja kertos�keen ensimm�isen kerran tipahtaessa on jo selv��, ett� t�ss� on hitti kasassa. Naisvokalistin ��ni istuu paikalleen, s�hk�kitara p��see riitt�v�sti esiin ja vocoder saa ujuttaa omaa koukkua kainaloon jo reilun minuutin j�lkeen. Lyhyt ja seesteisempi v�liosa on juuri paikallaan, jonka j�lkeen taas menn��n kohti poprock taivaita raketin kyydill�. Okei, kaava on vanha ja tuttu, mutta turha t�ss� on muotoseikoista narista, kun biisi k�y kaikilla sylintereill��n ja se on luotu nostattamaan fiiliksi� ja uskomaan parempaan huomiseen.

Mika Roth

---

Hyv�ri: Jos s� et ois siin�

Hyv�ri, eli Alex Hyv�rinen, luo herkin k�sin poppia, jossa rosoisuus kohtaa syd�men l�mm�n ja urbaani betoni sit� kehyst�v�t vihert�v�t puistot. Jos s� et ois siin� -sinkku on herran ensimm�inen sooloty� popin saralla ja kipale kertoo tietysti jo nimell��n, ett� nyt kiitet��n l�heist� ihmist� t�ydest� syd�mest�.

Kasvu tuo aina mukanaan haasteita ja hirmumyrskyn noustessa p��ss� on hyv�, ett� on joku jolle kertoa tunnoista, toiveista, peloista ja ehk� joskus jopa iloista. Urbaaneilla soundeilla pelataan rohkeaa peli�, mutta n�pit eiv�t k�rv�hd� edes rytmipuolen nykivyyden kanssa. Hyv�ri voittaa puolelleen puhtaalla syd�mell��n sek� sill�, kuinka kertos�e j�� jo ensikerrasta toistumaan p��nuppiin. Prinikan rintaansa ansaitsee my�s Hyv�rin kanssa biisin kirjoittanut ja sovittanut Juho Raja, joka on osannut kiteytt�� ja rajata oleellisen vain reiluun kolmeen minuuttiin.

Mika Roth

---

Jankkari & Aug�st: Maailmanmuuttaja
Young Diamond

Toisinaan n�it�kin sinkkuja tulee onneksi edelleen vastaan. Jankkari & Aug�st osuu n�et jotenkin keskelle kaikkea tuttua, eik� silti kuulosta suoranaisesti milt��n aiemmin tehdylt�. Saatesanoissa duon sinkusta puhutaan vanhan ajan henke� huokuvana, mutta samaan aikaan my�s modernina iskelm�poppina, jonka kylkeen voisi nitoa viel�p� allergisia reaktioita helposti aiheuttavan �hipsteri�-sanan.

Okei. L�hdet��n purkamaan t�t� ainesosiin. Akustinen kitara, haitari ja leppoisaakin leppoisempi rytmipuoli ovat kaikki kohdillaan. Kaihoa on ladattu s�keist�ihin kahmalokaupalla ja laulun melodisuus hyv�ilee korvia, ilmassa on my�s folkin kotoista pullantuoksua. Ent� se iskelm�puoli? Biisin muoto on kielt�m�tt� mit� perinteisin, mutta monipuolinen soitinkaruselli pit�� py�r�t py�rim�ss� ja 70-lukulainen soundimaailma hohkaa polaroidien rusehtavaa v�rimaailmaa. Rentoa ja rauhoittavaa musiikkia, joka ei edes yrit� olla mit��n el�m�� suurempaa � ja juuri siten biisi saavuttaa oman pienen poptaivaansa. Kiitos siis duolle kauniista hetkest�, jonka j�lkeen maailmaa on taas rahdun helpompi siet�� ja muuttaa.

Mika Roth

---

Juhana Suninen: Valmis rakkauteen
Halavausic

Juhana Suninen on Suomen Kansallisoopperan kuorosta ja lauluyhtye Virtuoson riveist� tuttu viihdetenori, joka tulkitsee musiikkia laajalla spektrill�. Suninen j�i jo mieleen Halavamusicin hienosta Askeleita Jouluun -levyst�, jolla upea��ninen herra onnistui ujuttamaan lattarirytmitkin luontevasti mukaan joulun viettoon. Soolodebyyttisinkulla Karibian paiste korvaantuu Andrea Bocellin tulkintoja heijastelevalla rakkauslaululla, joka julkaistiin tietenkin yst�v�np�iv�n�.

Valmis rakkauteen on siis oikea ja aito rakkausballadi, jonka soundeissa ajattomat palaset asettuvat kuin luonnostaan paikoilleen. Rakkaushan on maailmaa py�ritt�v� voima, jonka arvoa ei voi koskaan riitt�v�sti korostaa ja kohottaa. Suninen laulaa vahvasti ja l�mm�ll�, mutta h�n osaa my�s k�ytt�� ��nireservi��n s��steli��sti, eik� tulkinta aja viestin edelle. Tulkinnan herkkyys ja ilmavuus saavat mainion vastavoiman saksofonista, joka nousee soittimista varovasti eteen. Rehellisesti kaunis ja koskettava kappale.

Mika Roth

---

Nallekarkit: Aikuisten leikki

Nallekarkit k�vi l�pi melkoisia muutoksia koronavuonna ja vuoden 2021 yhtye soundaakin hieman erilaiselle, kuin vaikkapa Murheiden kaatopaikka -sinkun rouhean suomikitararockin aikainen Nallekarkit. Mutta makujahan on monia, my�s nallekarkkipussissa. Aikuisten leikki -sinkun saatesanoissa puhutaan jopa discopoprockista, mutta itse pist�isin tuon d-sanan viel� aika isoihin lainausmerkkeihin, vaikkei se mik��n ruma sana olekaan.

Ent� mit� ne aikuisten leikit sitten ovat? Nallekarkkien tapauksessa siirtym� lasten leikkipuistoista, kirkonrotista ja pussauskopeista nuoren aikuisuuden toilailuihin ei ole niink��n mittava. Kulkuv�lineet vaihtuvat, samoin lauantaipussit bisseihin, mutta sama kisailu ja sekoilu on peruss��nn�ilt��n kovin tutun tuntuista. Eik� isojen lasten leikeiss� mit��n vikaa ole, vaan kasvaneen leikkikent�n ilot otetaan vastaan avosylin ja aiempaa rohkeammin loikin. Napakka rokkibiisi, pistesaldoa nostaa kertsin kosketinvahvisteinen koukutus ja siihen p��lle t�ysill� vet�v� naisvokalisti � kyll� min�kin voisin jo hippaleikkiin liitty�.

Mika Roth

---

Niina Maria: Yst�vyytt� n�in jaloo

Soul ja r�n�b ovat musiikkityylej�, jotka eiv�t koskaan ole varsinaisesti olleet kaukana valtavirrasta, mutta ne ovat viime vuosina kokeneet ansaitun renessanssinsa. Tarpeettoman usein uutta soulia luovat artistit turvautuvat kuitenkin moderniin s�ks�tykseen, elektroniikan voittaessa orgaanisuuden ja soundien ajaessa itse viestin ohitse. Onneksi on my�s Niina Marian kaltaisia artisteja, jotka antavat soulin l�mpim�n samettisen soundin hallita valtakuntaansa luonnollisella otteella.

Kaiken sanotun j�lkeen on hyv� todeta, ettei Yst�vyytt� n�in jaloo -kappale ole mik��n suoraan p�ivitetty versio 60-luvun tapahtumista. Em. r�n�b kaikuu simppelin biisin soundeissa, joissa nykyinen ja mennyt kohtaavat sopuisasti toisensa. Balladimaisen kappaleen rytmin keinunnassa voi puolestaan aistia dubin ja skan aurinkoisen leppoisan alkuvoiman, enk� sulkisi modernin raukean jazzinkaan vaikutteita pois kuvasta. T�ll� biisill� Niina Maria on kuitenkin rauhallisissa vesiss� ja yksinkertainen rakkauden ylistys l�mmitt�� kuin kaunein hymy, ihanin muisto tai suurimpaan tarpeeseen yll�tt�en saatu halaus.

Mika Roth

---

Norseman: Horizon

Siit� on kulunut miltei 14 vuotta, kun viimeksi kuulin eeppist� metallia soittavasta Norsemanista mit��n. Debyyttialbumin j�lkeen meni ensin nurin levy-yhti� ja sitten sen suurempi into jatkaa toimintaa, kunnes vuonna 2020 koitti viimein aika koota rivit uudelleen. Seuraava pitk�soitto on kuulemma nimelt��n Immortal Superminor ja sen ensimm�iseksi sinkuksi on valittu tunnelmallinen heavyballadi.

Horizon ei siis l�hde mihink��n sen kummempaan sankarilaukkaan, mutta metallin vaikutus kuuluu soundeissa, lyriikoissa ja kaikessa siin� mihin viitataan, mutta jota ei viel� p��stet� irti. Tietysti puoliv�lin j�lkeen koittaa raskaampi rutisteluhetki, jolloin komea kitarasoolo puristetaan aina vain mahtavammaksi �ityv�n taustan p��lle, mutta vokalisti pit�� visusti tyylins� kasassa. Nyt tunnelmoidaan eik� taistella. Melodia tihkuukin kaihoa ja melankoliaa sellaisella pohjoisella syd�mell�, ett� tulevalta sopii odottaa jotain eeppist�.

Mika Roth

---

Pike Zither: Not Your Merchandise

Tamperelainen Pike Zither luo kuuleman mukaan toisinaan enemm�n ja toisinaan v�hemm�n progehtavaa kamaa, mutta rockaavuudesta ei koskaan tingit�. Uuden sinkun kohdalla progen ja rockin rajoja pusketaan rohkeasti yh� kauemmas ja kauemmas, kellottaahan sinkkuraita l�hes kahdeksan minuutin ajan. Eik� aihekaan ole sielt� helpommasta p��st�, sill� Not Your Merchandise on kannanotto ihmiskaupan hirveyksist�.

Aihe on siis massiivinen kuten on biisikin ja suuremman tarinan kaaret on helppo havaita kipaleen kulkiessa radallaan. Ensimm�inen reilu kolme minuuttia kuljetaan nopeammassa rock-junassa, kunnes koittaa melodisen suvantovaiheen aika. Hiljaisuuden muureilta palaillaan verkalleen takaisin, kitaran koukeroiden toimiessa sanojen korvaajana. Teemaa hyv�ill��n, toistetaan, heijastetaan, mutta alun v��nt��n ei en�� palata, sill� biisi saa lopulta haipua hiljaisuuteen kuviotaan toistaen. Ei mik��n perinteisin sinkkuraita, mutta ehk�p� aihe ansaitsee t�llaisen ravistelevamman muodon, jotta viestit saavuttavat riitt�v�n monet korvat.

Mika Roth

---

Runoen Collective: Rakkaus

Runous on loputon inspiraation l�hde, kun on aika hakea innoitusta musiikkiin. Suorin tie on tietysti vain s�velt�� jo valmiiksi olemassa oleva runo ja tulkita se uudestaan, kuten Runoen Collective tekee. Rakkaus on Edith S�dergranin teksti, jonka ymp�rille Juha Granlund ja Jatta Pihlajaniemi ovat luoneet hienon s�vellyksen. Sovituksesta annetaan krediitit koko viisihenkiselle Runoen Collective -yhtyeelle, vaan onko s�vellys tekstins� mittainen mill��n tavoin?

Suomalaisen runouden merkkihenkil�ksi jo aikaa sitten kasvanutta S�dergrania on tulkittu tietysti monen monituiseen otteeseen, mutta kevyesti jazzahtava ja silti raikkaan popfolkahtava s�vellys tekee mielest�ni kunniaa alkuper�iselle teokselle. P��osassa ovat vokaalien lis�ksi piano, rumpujen ja basson j��dess� taustalle. Merkitt�v� on my�s puoliv�liss� loistoon nouseva huilu, joka reagoi sanoihin kuten pit��kin. Lopun kasvattelu menee jo melkein ylitse, etenkin kun itse en koskaan ole kokenut kyseist� runoa niin voimakkaaksi. Mutta niinh�n se menee: jokainen kuulee runon tavallaan.

Mika Roth

---

Samae Koskinen: Suudellaan
Kaiku Recordings

Muutoksen ikuiset voimat ovat muovanneet my�s kokeneemman laulaja/lauluntekij�n maailmaa, siin� miss� koko muutakin olevaisuutta. Samae Koskinen avaa uuden luvun julkaisuhistoriassaan sinkulla, joka on mit� selvin rakkauden ylistys. Antaa vaikka joka ainoan talon sortua ymp�rilt�, mutta rakkauden voimaa ei mik��n materialistinen vastoink�yminen voi voittaa, jos kaikki vain on kuten pit��kin.

Suudellaan on nopea, tarttuva ja suoraan sanottuna h�peilem�tt�m�n tanssittava numero, jolla Koskisen stadionkelpoinen poprock nousee yh� korkeammalle ja korkeammalle, rakenteiden kiertyess� ja t�yttyess� joka kierroksella. Tietenkin soundit on j�lleen kerran ruuvattu kohdilleen, mutta vaikka joka ikinen tornin murikka on tarkoin aseteltu paikoilleen, tuntuu lopputulema silti samaan aikaan jotenkin sattumanvaraiselta ja yhdess� hetkess� kuin itsest��n syntyneelt�. N�in se 20-luku on saatu avattua my�s Koskisen leiriss� ja oletettavasti jatkoa on luvassa, joten sit� odotellessa.

Mika Roth

---

Scure: 1000 kuolemaa
3rd Rail Music

Sanotaan ett� helvetiss� pettureille ja selk��n puukottajille on varattu ihan oma paikkansa, jossa voi sitten pohtia tekemisi��n ikuisuudesta ikuisuuteen. Hyvink��l�isen rap-artisti Scuren uuden kipaleen nimeen on l�ydetty innoitus itsens� William Shakespearen lausahduksesta, ett� pelkurit kuolevat tuhat kertaa ennen kuolemaansa, kun taas rohkea kuolee vain kerran. Scure onkin ker�nnyt vimmaa biisins� p��t�huimaavat m��r�t, mink� ansiosta vajaassa nelj�ss� minuutissa l�hetet��n monen monituita sanaluotia matkaan.

Kertoja on siis petetty, mutta jos puukkoa onkin saatu selk��n, niin ainakin samalla tiedet��n olevan petollista tekij�� korkeammalla, kun asioita tarkastellaan laajemmasta kulmasta. ��rimm�isen minimalistinen tuotanto nojaa niukkaan soundipalettiin, jolloin sanat todella jys�ht�v�t tuulilasiin rivi kerrallaan. Taustan hetkitt�inen eteerisyys muodostaa v�kev�n kontrastin huippunopeasti ladotuille teksteille, ja taustahuudoista vastaavalle Liskomiehelle pit�� nostaa viel� erikseen hattua.

Mika Roth

---

Sisko: Ulappa
K�rmes-Levyt

Sisko on tamperelainen pop-artisti, jonka tummanpuhuva musiikkimaailma ihastutti jo viime vuoden lopulla. Tuolloin ilmestynyt Kadotaan-sinkku oli ensimm�inen lohkaisu tulevalta debyytti-EP:lt� ja nyt on vuorossa toinen maistiainen. Reippaammin etenev� Ulappa on syntetisaattoripoppia yht� kaikki, mutta tarkempi i�n m��ritys onkin sitten hankalampaa, sill� kuulaissa ��nimaisemissa ei ole mit��n tietty� elementti�, joka sitoisi kipaleen oikeastaan mihink��n aikajatkumoon.

I�tt�m�ksikin kutsuttavan biisin aihe on kuuleman mukaan vapautuminen, mutta jokainen kuulija voi p��tell� itse kuinka vapauttava t�m� voi olla ja mist� oikeastaan edes puhutaan. Ulappa aukenee edess� ja sen taakse lie matka k�yv�n, mutta silti taaksej��nytt� luvataan muistella. Melankoliaa ja kaihoa kiertyy uuden kynnyksen eteen, eli kaikki ei olekaan niin yksinkertaista sitten lopulta. P��melodiaan olisi voitu luottaa enemm�nkin ja vokaalit tahtovat upota t�ll�kin er�� kovin syv�lle pumpuliin, mutta ehk� Ulapassa on kyse juuri tuosta katoamisesta omalla tavallaan.

Mika Roth

---

Skeleton Shortage: The Guillotine

Tamperelainen Skeleton Shortage nime�� sinkkunsa saatesanoissa kaikki nelj� Seattlen grungesuuruutta vaikutteikseen, joten silt� osin flanellit laskeutuvat luonnollisesti kohdilleen. Viitisen vuotta vanhalta ryhm�lt� on jo aiemmin ilmestynyt EP-levy ja uuden sinkun yhteydess� haaveillaan jopa keikkailusta. Nimikin on mainio, sill� sen tarkoituksia voi jokainen arvailla vapaasti, vaan kuinka timmiss� ter�ss� on herrain The Guillotine -sinkku?

L�hes viisi minuuttia mittaa tahtoo sanoa, ett� vauhti ei miss��n vaiheessa varsinaisesti p��t� huimaa. Jos jokin tietty yhtye pit�isi grungen j�teist� ottaa verrokiksi, niin Pearl Jam lienee se l�himm�s osuva nimi, tosin Skeleton Shortagen ote on rahdun rokimpi ja enemm�n Euroopan suuntaan osoitteleva. Alku on hieman takkuista, mutta viimeisen kahden minuutin aikana vauhti ja massa saavuttavat pisteen, jonka my�t� biisi puskee itsens� maaliin nousujohteisesti. Jos jotain muuttaisin kaavassa, niin v�liosalle olisi voinut antaa enemm�n tilaa, eik� kontrastin lis��minen m�iskeen ja fiilistelyn v�lille olisi my�sk��n pahasta. Kyll� t�ll� ter�ll� jo aika moni asia saadaan pilkotuksi.

Mika Roth

---

Sunset Painters: Something Beautiful

Sunset Painters avasi julkaisu-uransa viime vuonna, mutta kokemusta j�senilt� l�ytyy jo yllin kyllin aiemmista projekteista sek� yhtyeist�. Tunnelmallisen rockin messiaiksi julistautuva ryhm� ymm�rt��kin jo mit� selvimmin progehtavan rockin salat, mink� lis�ksi asiansa osaavat soittoniekat upottavat melodisuuteen voimaa. Ei t�ss� nyt mit��n uutta Totoa koota, mutta ei amerikkalaisten perint�� my�sk��n mill��n tavoin aliarvioida, jos nyt soundit ovatkin muutaman asteen rosoisemmat.

Something Beautiful on viiden minuutin mittainen rockin pikkuj�ttil�inen, jolla yhtye maalailee eeppisen kokoisia maisemia ja tunnelmia rikkaalla v�ripaletilla. Yht��lt� vokalisti Janne Kauppi pyrkii ilmaisemaan itse��n varoen, sanoja korostaen, toisessa hetkess� laulu nousee t�ydess� voimassaan kaiken ylle ja tunnelmapurren purjeet pullistelevat t�ysin�. Matka hiljaisesta hetkest� heavyrockin ryskeeseen voikin olla mahdottoman lyhyt, ryhm�n ker�tess� nopeasti iskuvoimaa soittoonsa. Itse j�inkin kaipaamaan asteen seesteisemp�� fiilistely� johonkin mutkaan, sill� nyt hyv�t fiilarit j��v�t hiukan jalkoihin.

Mika Roth

---

Teddy: Lamput sammuu
Sick Boogie Recordings

Teddy on 22-vuotias rap-artisti, jonka matka on kulkenut Savosta Helsinkiin. T�n� kev��n� Teddy aikoo julkaista tupla EP-levyn, joka jakautuu �l� koske mun puuroon ja Nalle -osuuksiin. Materiaalin jako kahteen on kuitenkin perusteltua, sill� levyist� toinen edustaa hy�kk��v�mp�� laitaa, toisen keskittyess� tunteikkaan nallekarhun herkemp��n puoleen.

Veikkaisin Lamput sammuu -sinkun kuuluvan j�lkimm�iseen joukkoon, sill� r�n�b -vivahteisen kertos�keen pehmeys ja raukeus saavat lamput kielt�m�tt� himmenem��n. S�keist�iss� Teddy syyt�� teksti� kunnon rivivauhdilla, selkeyden kuitenkaan mill��n tavoin k�rsim�tt�. Tarinointi py�rii nukkumaan menemisen ymp�rill�, kun yht��lt� v�sytt�� ja toisaalta p��ss� p�rr��v�t ideat pit�isi saada houkuteltua paperille. Soundeissa rauhallisuus ja pehmeys ovat niin ik��n perusarvoja, joille kaikki rakentuu. T�m�n kaksijakoisen rakenteen ansiosta biisi leijuu hieman irti kaikesta, kun nopeat tekstit, melodinen kertsi ja pienelle liekille ruuvatut soundit kasvattavat pottia.

Mika Roth

---

Tin Sky: I Am

Tin Sky on kotimainen duo, joka luo eritt�in eteerist� ja hieman mets�isen folkin suuntaan kallistuvaa ambient-musiikkia. Taustojen ei saisi antaa vaikuttaa musiikin kuunteluun ja sen synnytt�miin tunnereaktioihin, mutta t�ss� tapauksessa suon itselleni erivapauden. Vuonna 2020 perustettu duo sai alkunsa vokalistin toipuessa sy�p�hoidoista ja l�hes saman tien ��nitettiin t�m� hyyt�v�n eteerinen kappale.

I Am leijailee jossain avaruuden rajoilla vain reilun kolmen minuutin ajan, mutta jo tuossa lyhyess�, tarpeettomankin nopeasti ohikiit�v�ss� hetkess� Tin Sky ehtii luomaan l�htem�tt�m�n muistij�ljen. Kappaleen rakenteet ovat harvat, valo suorastaan loistaa sen l�vitse, kun muutamat syntetisaattorisoundit ja hiljaiset ihmisen laulu��net kutovat kokoon jotain paljon osiaan mittavampaa. Hiljaisuus on alati l�hettyvill�, mutta jokin n�iss� harvoissa ��niss� ja niiden keskin�isiss� asetelmissa saa toivon kumpuamaan rinnasta. Min� olen, min� yh� ja edelleen olen. Kiitt�k��mme kaikki el�m��.

Mika Roth

---

Tommi L.: A Cruise Around The Small Town Streets

Tommi L., eli Tommi Luostarinen, oli soolona viimeksi esill� vajaa vuosi sitten, kun Last Night of These Times of My Life -sinkku ilmestyi. Tuolloin paremmin r�yh�kk��st� rockista tuttu mies osoitti laulun, akustisen kitaran ja huuliharpun riitt�v�n mainiosti tarinan kertomiseen. T�ll� er�� huuliharppu puuttuu joukosta, kun yht� ytimekk��sti nimetty sinkku kulkee nopeammin startista maaliin.

Akustinen siivu on paljas ja tinkim�t�n, saatesanoissa heitet��n mahdollisesti kuvaavana termin� ilmoille alt-country, mutta yht� hyvin t�m� voisi olla supernopeaa trubaduurikamaa pienen pienell� folk-country kulmalla. Niin tai n�in, vokaalit kantavat ja akustinen kitara saa nopeampaa k�tt�, mutta biisin pieni sielu pidet��n puhtaana ja kauniina. Teksti painaa vaakakupeissa tietenkin t�ll� er�� eniten ja tarinankerronnan sukulaisuus mm. er��seenkin Springsteeniin ei takuulla haittaa, kun teksti� alkaa todella kuuntelemaan. T�ss� siis jotain pient� ja kaunista kaikille pienten kaupunkien katuja tahkoaville sieluille, jotka jo odottavat seuraavaa kes�� malttamattomina.

Mika Roth