Mauri Dark – varjoja, rakkautta ja toivoa

Mauri Dark on aiemmin esiintynyt mm. Mystons-yhtyeessä, mutta soolourallaan herra on vaihtanut metallin tummasävyiseen mies & kitara -soittoon. Loistava soolodebyyttialbumi Dreams Of A Middle-Aged Man avaa täysin uusia uria miehelle, jota Desibeli.net haastatteli.

Mauri Dark teki jo vuosien 2004–2007 tienoilla trubaduurimateriaalia Mauri Kosonen -nimellä. Johnny Cash American Recordings -tribuuttia oli myös ohjelmistossa, joten esiintyminen soolona ei ole uutta.

Esiinnyt nyt Mauri Dark -nimellä. Kuinka paljon sinua on herra Darkissa?

- Sanoisin, että 100 %.

Mitä tuo nimi sinulle merkitsee?

- Nimi tuli luonnollisesti jostain. Se on lyhyt ja helposti omaksuttava ja se kuvaa myös musaa ja luonnettani. Mauri Darkin musa on yksi osa-alue minusta. Teen myös kuvataidetta/julkista taidetta Mauri Kosonen -nimellä. Olen havainnut, että parempi pitää eri tekemiset eri nimillä. Ihmisillä tuntuisi edelleen olevan tarve lokeroida, joko muusikoksi tai kuvataiteilijaksi, mutta olen ollut molempia yhtä pitkään noin 25 vuotta, eikä se asia ole muuttumassa.

Olet juuri julkaisemassa Mauri Dark -nimen alla debyyttilevyäsi Dreams of a Middle-Aged Man. Olet siis saapunut keski-ikään, mutta mitä tuo rajan ylitys sinulle merkitsee?

- Eniten se merkitsee sellaista ymmärryksen lisääntymistä elämää kohtaan. On oppinut tuntemaan itsensä paremmin–heikkoutensa ja vahvuutensa ja ei ole enää tarve esittää mitään. Nuorempana kuvitteli tietävänsä aika paljon ja nyt puolestaan tietää, että tieto tosiaan oli kuvitelmaa.

Mitkä ovat niitä keski-ikäisen miehen unelmia?

- Periaatteessa unelmat ovat pysyneet aika samoina ja kyllä ne liittyy jonkinlaiseen menestykseen musassa ja taiteessa. Ehkä niihin on tullut realismia mukaan. Turhat luulot ovat karisseet ja fokus pysyy siellä, että pyrkii tekemään koko ajan asiat korkeatasoisemmin ja ylipäätään tulemaan paremmaksi muusikoksi ja kuvataiteilijaksi.

Albumi käynnistyy todella vahvoissa Johnny Cash -viboissa, kun Poison Woman pistää myrkkynsä ihon alle. Koko levyn ensimmäiset lyriikat ovat: "One is less than two / When two became one / I am half a man / Since you came along". Siinä on melkoinen toteamus, noin alkajaisiksi…

- Joo, synergiaetu 1+1=3 käännettynä (naurua). Eli se ei pidäkään paikkaansa siinä tapauksessa, kun sellaiset ihmiset päätyvät pariskunnaksi, jotka ovat kykeneväisiä imemään mehut toisistaan. Tarpeeksi kauan kun ollaan nokat vastakkain, niin ei siinä jää jäljelle kuin puolikas kummastakin. Tässä tapauksessa kerrottu miehen näkökulmasta, mutta kyllä parisuhteen myrkyttämiseen aina kaksi osapuolta tarvitaan.

Lyriikat ovat todella intiimejä. Niissä kertoja on tiedostanut omat virheensä, siinä missä elämän kylmät realiteetitkin. Oletko siis enemmän onnellinen vai onneton, sillä mikäänhän ei elämässä ole joko-tai.

- Sekä että. Onnellisuus tai onnettomuus ei ole mielestäni pysyvä olotila. Molemmat enemmänkin ilmenee hetkinä. Mulle on tullut todella paljon hyviä asioita elämään, kuten vaimo ja 2,5-vuotias esikoistytär. Sitä ennen 7-vuoden parisuhde päättyi ja äitini kuoli syöpään. Kappaleiden teon ohessa on ollut aika paljon käsiteltäviä asioita levyä tehdessä. Mulle levy näyttäytyy enemmän onnellisena kuin onnettomana.

Darkin musiikissa on tummat pohjavirtaukset ja sitä voisi kutsua osin jopa folkahtavaksi, vaikka johnnycashmainen kuljetus onkin selvimmin pinnalla. Lyriikat lauletaan tai puhutaan hiljaa ja matalalta, mikä yllätti itse tekijänkin luomisvaiheessa. Musiikki vain löysi muotonsa, joten miksi lyödä hanttiin.

- Musa tuntuu olevan sellaista, että se ei sulje kovinkaan monia kuulijoita pois. Aika yllättävätkin tahot ovat todenneet kuuntelevansa tällaista musiikkia, jossa korvia on hyvä lepuutella.

Onko kyse luontaisesta asiasta, oliko tämä levy tehtävä juuri nyt?

- Juuri näin. Näitä biisejä alkoi vaan tulla ja olin itsekin hieman ihmeissäni, että mitäs musaa tämä nyt on. Vähitellen biisejä oli kasassa levyllinen ja levyn biisit alkoivat tuntua tosi erityisiltä. Tämä on ollut sellainen levy, jonka olen pitkään halunnut tehdä. Toivottavasti kykenen myöhemminkin tekemään näin hyviä biisejä. Nämä tuntuvat niin erityisiltä.

Erityisiä ne ovat myös kuulijalle, sillä ainakin allekirjoittanut löysi kappaleista kaikupohjaa. Aidon sydämen tunnistaa aina. Ehkäpä avain vahvaan jälkeen piilee siinä, että Dark on pitänyt narut tiukasti käsissään ja jopa soittanut kaikki levyn soittimet. Miten päädyit tällaiseen ’kaikki itse’ ratkaisuun? Jotkin artistithan antavat studion oven paukkua oikein kunnolla, kun vierailijat käyvät antamassa oman panoksensa.

- Aluksi ajattelin levylle myös muita soittajia, mutta Mystons-rumpali Jussi Vuola kannusti soittamaan kaiken itse ja siihen päädyin itsekin. Biisit ovat niin selvästi ja intiimisti rakennettu laulun, lyriikoiden ja niitä säestävän akustisen baritonikitaran varaan, että muut soittimet ovat hienovaraisina ja lähes huomaamattomina mausteina taustalla. Muut instrumentit oli vaativa soittaa ja sovittaa siten, että ne eivät missään vaiheessa hypi sieltä silmille melodiallaan, tai soitollaan, vaan pysyvät kiltisti taustalla.

Apulaistuottajina häärivät monista yhteyksistä tutut Jussi Vuola sekä miksauksestakin vastannut Hiili Hiilesmaa. Masterointi annettiin myös toisiin käsiin. Levyn on miksannut aina luotettava Hiili Hiilesmaa, mutta masteroinnin teki Vlado Meller Yhdysvalloissa. Kuinka yhteistyö näiden tahojen kanssa toimi ja oletko lopputulokseen 100% tyytyväinen?

- Erittäin hyvin. Tämän tyytyväisempi en voisi olla. Hiilen kanssa oli hyvin sama visio levyn soundista, mutta Hiili pisti vielä pykälän paremmaksi, tekemällä laulusta ihan tajuttoman kuuloisen ja rohkeasti feidaamalla muut soittimet lähes kuulumattomiin. Äänitysvaiheessa pohdin, että teenköhän liian tummaa soundia, mutta Hiili tummensi sitä entisestään. Vlado Mellerin bongasin Johnny Cash American V: A Hundred Highways levyn masteroijana. Hän on tehnyt myös Metallicaa, Jack Whitea ja Red Hot Chili Peppersiä. Totesin, että pakko on kysyä. Ensimmäinen kerta (9. studiolevyni), kun masterointiin ei tarvinnut tehdään minkäänlaista hienosäätöä. Tässä oli onnistunut kokoonpano ja tietysti rautaisia ammattilaisia. Levystä tuli niin hyvä kuin mahdollista ja sen soundi tulee kestämään aikaa. Olen levystä erittäin ylpeä.

Love Will Prevail -kappaleessa toteat, että Lennon-McCartney kaksikko oli perillä jutun juonesta ja Kalifornian kukkahipeilläkin oli aavistus. Onko siis niin, että rakkaus lopulta, todella voittaa?



- Välillä kaiken vihapuheen yms. paskan ja vastakkainasettelun ja somepoteroihin kaivautumisen–sanan säiläin heiluessa ja verbaalikranaattien lennellessä mukava edes ajatella, että ihmiset voisivat kyetä ymmärtämään toisiaan hieman paremmin. Negatiivisista jutuista jää lopulta jokaiselle paha olo. Maailmassa saisi olla hitusen enemmän rakkautta. Rakkautta sitä kohtaan mitä tekee, kanssaihmisiä, vihollista, puolisoa jne. Kaikki me täällä synnymme rakastettaviksi. Pahinta jälkeä, rikoksia yms. saavat ne aikaan, joita ei ole koskaan elämässä rakastettu.

Mikä on parasta mitä musiikilliselle urallesi voisi seuraavaksi tapahtua?

- Sain juuri lukuisia palkintoja voittaneen promoottori/ manageri Michael Stoverin MTS Management / MTS Records Yhdysvalloista, joka on tehnyt juuri tämän genren artisteja, joka on mahtava juttu. Toivon, että siellä päässä homma ottaisi tulta alleen. Levy on ollut iso panostus rahallisestikin ja työtunteja on mennyt lukematon määrä, joten toivoisin, että tällä saataisiin riehakas startti Mauri Darkin uralle.

Keikkakalenterit ammottavat tyhjyyttään, joten myös Dark pohtii mahdollista striimausta, mutta eihän se elävää yleisöä korvaa.

- Muutama privaattikeikka on tehty levyn kappaleilla ja kyllä näitä olisi tosi hieno päästä laajemminkin soittamaan.

Mitä seuraavaksi? Levyllinen musiikkia on nyt luotu, joten jatkuuko sooloura, vai palaatko takaisin bändijuttuihin? Entä onko luvassa lisää julkaisuja, striimattuja keikkoja yms.?

- Täytyy katsoa ensin kun tomu laskeutuu tämän julkaisun ympäriltä. Nyt mennään pää sumussa kohti 18.12. levyn julkaisupäivää, levyä joka taholle promoten. Uuden musiikin aika on sitten kun edellinen julkaisu on saatu kunnolla tehtyä ja on oikeasti aikaa tehdä uusia kappaleita.

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

- Dreams Of A Middle Aged Man ilmestyy 18.12. CDtä on saatavilla jo levykauppa Äxässä ja vinyyli ilmestyy arviolta 22.1.2021. Ajatonta laulaja-lauluntekijä musaa Cashin, Cohenin ja Nick Draken ystäville.

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Olli Horttana