Zoomonk - pelkistettyä, kokeellisia sävyjäkin sisältävää rock-musiikkia

Etelä-Savossa vuonna 2004 perustetun duon musiikissa likainen ja teollinen elekro kohtaa raa´an säröaltsu-kitaran ja syvältä kairaavan bassobiitin. Näin homma olikin Zoomonkin kohdalla ainakin uran jossain vaiheessa. Tuoreimmalla Milk Drops -äänitteellä bändin tylystä ja teollisesta pauhusta löytyvät samat elementit, mutta homma kuulostaa kaikesta huolimatta eniten tummalta vaihtoehtorockilta jostain tylyimmän ja sähkösahaisimman Primal Screamin tienoilta. Onko pohdinnassani perää, yhtyeen kitaristi, laulaja ja rumpukonevastaava Petri Parkkali?

- Toihan on suorastaan imartelevaa. Primal Screamin levyt Evil Heat ja Exterminator ovat mun mielestä edelleen parhaita electrovetoisen rockin kulmakiviä.Ne levyt ovat kestäneet aikaa, ja kuulostavat edelleen tuoreilta. Evil Heat varsinkin kolisi todella kovaa Zoomonkin alkuaikoina.

Zoomonk on pistellyt perustamisestaan lähtien tasaisen varmasti ja tauotta musiikkia kuuluville. Parkkalin mielestä kehityksen huomaa parhaiten, kun pistää soimaan ensimmäisen levyn ja sen perään Milk Dropsin. Musiikkiin on tullut lisää syvyyttä ja saundi on jalostunut, kuulostaa helvetin kliseiseltä mutta se on totta. Jotenkin sana ”ura” särähtää Parkkalin korvaan aina kun musasta puhutaan, ja hän hahmottaakin homman kehitystä nimenomaan musiikin kautta: - Me tehdään musiikkia, koska diggaamme musiikkia niin paljon. Tämä on elämäntapa, josta ei saa rahaa mutta jotain tärkeämpää sitäkin enemmän. Kuten esimerkiksi sisältöä elämään ja elämyksiä, me suunnitellaan jo seuraavaa levyä ja ollaan jo aloitettukin pohjien äänitykset.

Ennen Zoomonkia Parkkali on soittanut kaikenlaisissa bändeissä 90-luvun alusta lähtien. Nimeltä voi mainita Wangasin, Cream Caken ja Windyn. Tommille (Loippo, yhtyeen basisti) Zoomonk on ensimmäinen bändi, vaikka miehen taustasta löytyy toki jotain akustisen soittelua ja aktiivista musiikin kuluttamista.

- Mun mielestä Tommin bassonsoitossa on hyvää sellaista rosoa ja särmää, mikä saattaa puuttua pidempään soittaneiden muusikoiden ilmaisusta. Hänen soittonsa onkin mun mielestä olennainen osa nykyistä Zoomonk-saundia, tiivistää Parkkali.

Primal Scream tuossa tulikin mainittua, myös Suicide, Einstürzende Neubauten, Sonic Youth on mainittu, muutamia mainitakseni. Mitkä olisivat Zoomonkille kolme tärkeintä esikuvaa/verrokkia ja miksi juuri nämä?

- Suicide, sitä kun kuuli ensimmäisen kerran tajusi miten pienieleistä musiikki voi olla, mutta silti täynnä fiilistä. Se myös innoitti ostamaan rumpukoneen. Primal Screamin noi edellä mainitut levyt on vaan niin kovia, ehdoton esikuva myös. Spiritualizedin voisi myös mainita, Jason Pierce on tehnyt Spacemen 3 -ajoista lähtien niin hienoa musiikkia. Uusin levykin on todella hieno. Noiden kolmen nimen lisäksi myös yhtyeet Loop, Htrk, Hungry Ghosts ja Royal Trux ovat tärkeitä vaikuttajia.

Aluksi Zoomonkissa oli vain Petri ja neliraitanauhuri. Vision ja bändin kehittymisestä mies kertoo:

- Olin kyllästynyt motivaation puutteesta kärsiviin, aina myöhässä ja kaikesta eri mieltä oleviin egoilijoihin. Käytännön tasolla halusin pelkistää kokoonpanon mahdollisimman pieneksi, niin että voisi keskittyä vain olennaiseen, eli musiikkiin. Ideana oli tehdä pelkistettyä, kokeellisia sävyjäkin sisältävää rock-musiikkia. Ajattelin jo ihan alussa, että jossain vaiheessa tämä pitää laajentaa duoksi. Musiikillinen visio on oikeastaan pysynyt ihan samana alusta lähtien, eikä meillä ole aikomuksia ottaa mitään tyylillisiä harppauksia johonkin aivan toisaalle.

Niinpä suunta ei ole vaihtumassa myöskään tuoreen Milk Dropsin jälkeen. Parkkalin mukaan biisin tekeminen raakileesta valmiiksi on niin mielenkiintoinen prosessi, että olisi tylsää päättää etukäteen minkälainen siitä pitää tulla. Kaksikko on tosin hankkinut jonkin verran uutta laitteistoa, mm.uusi rumpukone ja lauluprosessori. Nekin luonnollisesti tulevat vaikuttamaan tulevan levyn saundiin. Dobroa olisi tarkoitus myös käyttää.

Keikkoja yhtye ei ole vielä soittanut. Mutta kun niiden aika koittaa, Parkkali pohtii että soitettava materiaali tulee poikkeamaan paljonkin levyiltä kuultavasta musiikista:

- Mun mielestä on rajoittavaa ajatella, että levyn ja liven täytyisi kuullostaa täysin samalle.Studio-olosuhteissa musiikkiin vaikuttaa tavallaan ulkoapäin, ja muutoksen voi tehdä nappia painamalla tai saundia vaihtamalla. Livenä kaikki tapahtuu siinä hetkessä. Onneksi meille on kertynyt biisejä sen verran että ei tuottane vaikeuksia valita biisejä jotka sopivat live-tilanteeseen. Tavoitteena on rakentaa live-setti niin, että se olisi jonkinlainen sähköinen purkaus. Sellaisen rock-keikan ainakin itse haluaisin nähdä.

Tähän mennessä Zoomonk on saanut tekemisistään pääasiassa hyvää palautetta, Soundi-lehdessäkin valitsivat kuukauden demoksi tuossa pari vuotta sitten. Parkkalin mukaan kaikista hienointa on saada palautetta joltain sellaiselta artistilta, jonka musiikista itsekin pitää. Myspace on hänen mielestään siinä mielessä aika hieno mesta, että se mahdollistaa tuollaisen ajatustenvaihdon.

Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Zoomonk