Pääsivu
EsittelyLevyarviotDVD-arviotPienetLivearviotValokeilassaKlassikkoVapaa vyöhykeAjankohtaistaAjatuskuplaToimitusKeskusteluEt ole kirjautunut!
Kirjautuminen
Rekisteröityminen
|
|
|
|
|
| Pääsivu |
|
| Esittely |
|
| Levyarviot |
|
| DVD-arviot |
|
| Pienet |
|
| Livearviot |
|
| Valokeilassa |
|
| Klassikko |
|
| Vapaa vyöhyke |
|
| Ajankohtaista |
|
| Ajatuskupla |
|
| Toimitus |
|
| Keskustelu |
|
|
|
Et ole kirjautunut! Kirjautuminen Rekisteröityminen |
|
|
| Hundred Million Martians soluttautuu Marseilleen 08.05.2008 |
Neljä vuotta on ehtinyt vierähtää turkulaisen rokkaavan powerpop-yhtye Hundred Million Martiansin edellisestä levystä Solid Rock Planet. Aika saattaa tuntua aika pitkältä, mutta julkaisuväli on silti hiukan lyhyempi kuin edellisen levyn kohdalla. Mitä kaikkea HMM:lle on tapahtunut näiden vuosien aikana, Marsilaisten kitaristi Ari Väntänen?– Mun mielessäni Hundred Million Martiansin Solid Rock Planet -kausi päättyi syksyllä 2005, kun soitettiin Helsingin On the Rocksissa.. Se oli koko bändin mielestä hemmetin hyvä keikka, mutta jostain syystä me jäätiin sen jälkeen tauolle. – Sitten kun alettiin taas treenata, kitaristi Tuomaan aika ei oikein enää riittänyt bändille. Hän erosi bändistä keväällä 2006. Rumpali Jarkon ja basisti Pasin hommiin se ei varmaankaan vaikuttanut, mutta minulla ja laulaja-kitaristi Jyrkillä oli aika lailla totuttelemista uuteen kokoonpanoon. Ainakin minun korvissani bändi kuulosti jonkin aikaa tosi oudolta. – Treenaamisen myötä kitaristit löysivät uudet paikkansa. Soundi muuttui selkeämmäksi ja ilmavammaksi, siinä oli jopa jonkinlaista uutuudenviehätystä meille itsellemme. Se oli kivaa. Noin muutaman kuuntelun perusteella bändin uutukainen, kaiken kaikkiaan neljäs albumi Marseille kuulostaa aika lailla siltä vanhalta hyvältä Martiansilta. Eli iloista ja menevää voimapopin ja vauhtirockin sekoitusta, jossa piisaa sekä koukkuja että tanakkaa haara-asentoa. Väntäsen mukaan bändi ei olekaan halunnut lähteä muuttamaan suuntaansa pelkästään suunnan muuttamisen takia. Kyllä tämän ikäisen bändin pitää jo tietää mitä tekee ja mitä osaa, Väntänen tiivistää. - Tietysti muutoksia tapahtuu omia aikojaankin. Esimerkiksi uuden levyn Across the Street voisi sävellyksenä olla millä tahansa Hundred Million Martiansin neljästä levystä, mutta sen sijaan Take Back the Timea en pysty kuvittelemaan millekään muulle HMM-levylle kuin Marseillelle. – Soundien suhteen tavoitteena oli kuulostaa tanakammalta, selkeämmältä ja dynaamisemmalta kuin ennen. Siihen me päästiinkin tuottaja Danil Venhon avustuksella. Mitään ei ole ikinä ennen tehty näin huolellisesti. Siis HMM:n puitteissa. Jossain muualla varmaan on. 
Marseillen kannesta löytyy astronauttia ja diskopalloa, mutta soitto itsessään on melko maanläheistä ja yksinkertaisen tarttuvaa. Väntäsen mielestä kansi on kaunis ja levy jatkaa sitä samaa täydellisen pop-biisin jalostamista, joka kuulemma löytyy jo vuoden 1997 debyytiltä Martian Arts. Marseille ammentaa isolla kauhalla popin, powerin, rockin, punkin ja hardin ja niiden kaksiosaisten tyylimääritelmien joukosta. Hard poweria ei ehkä löydy, eikä esimerkiksi metsäfolk aina oikein lämmitä biisintekijä Jyrkiä. Mutta muuten tarkempi määrittely jätetään kuulijan korville.Marseille tehtiin muutamassa eri sessiossa, jotka siroteltiin puolen vuoden ajalle. Studioon mennessä bändillä oli valmiina vain noin puolet levyn biiseistä. Studio varattiin silti, koska sillä lailla yhtye pakotti itsensä tekemään töitä levyn valmistumisen eteen. – Me ei kuitenkaan voitu tietää, saadaanko me aikaan tarpeeksi hyviä kappaleita. Oli mahtavaa huomata, että siinä äänitysten välisellä kesälomalla ei valmistunut pelkästään uusia biisejä, vaan muutamia levyn parhaista biiseistä, kuten Backseat of Your Soul, Take Back the Time ja Another Reason Why. Tällä tavalla tekemällä me myös pystyttiin kehittämään levyn yleisilmettä haluamaamme suuntaan. Mukaan tuli popimpia biisejä, jotka tekivät kokonaisuudesta värikkäämmän. Studio Redhouse, tuottaja Danil Venho ja vierailevana harpistina ja fonistina itse Michael Monroe. Miksi juuri tämä paikka ja nämä miehet? – Me huomattiin, että monen hyvän levyn kansiteksteistä löytyy Studio Redhousen ja Danil Venhon nimet. Venhohan on tehnyt Redhousessa levyjä muun muassa Sweatmasterin, Boomhauerin, Reverend Bizarren ja Cheerleaders Unitedin kanssa. Muutamissa noissa bändeissä on tuttuja, jotka kehuivat paikkaa ja miestä. Ja kun studio on samassa kaupungissa kuin meidän bändimme, niin helppohan Redhouseen oli mennä kokeilemaan. Heti ensimmäisissä sessioissa selvisi, että hyvä tulee. – Jossain vaiheessa me havaittiin, että pariin kolmeen levylle tulevaan biisiin sopisi huuliharppu ja saksofoni. Michael Monroe on planeetan paras rock´n´roll-fonisti ja -harpisti, joten me päätettiin pyytää häntä soittamaan. Mielellään hän tulikin, kun oli juuri päässyt vapaalle Hanoi Rocksin Street Poetry -levyn tekemisestä. Tosi hyvin hän vetikin, ne osuudet toivat lujasti lisäpotkua soolokohtiin. Michaelhan asuu myös Turussa ja oli ennestään tuttu kaveri, joten homma oli helppo järjestää. Marsilaisten tavoitteena oli tehdä levy, jossa on hienoja biisejä ja jota kuunnellessa ei tule mieleen, että miksi en soittanut tuota kohtaa tarkemmin tai että mitä tälle oikein tapahtui miksausvaiheessa. Väntänen kertoo ainakin kokevansa onnistumisen tunteita Marseillea kuunnellessaan. Levyä oli tosi hauskaa ja opettavaista tehdä. Eli musiikilliset tavoitteet on saavutettu. 
Seuraavasta levystä udellessa Väntänen toteaa että eiköhän siihen pieni ikuisuus taas vierähdä.- Tämän bändin tuntien meidän pitäisi varata studio ensi kesäksi jo nyt, jos me aiottaisiin saada jotain valmiiksi esimerkiksi vuoden sisällä. Tällä hetkellä uutta materiaalia on noin kaksi riffiä. Jyrki pyörittelee niitä treeneissä ja minä sanon siihen, että soitettaisko mieluummin kantria. Mutta ennen pitkää me neljä otetaan toisiamme niskasta kiinni ja aletaan treenaamaan uusia biisejä. Hundred Million Martiansia ei ole hirveästi lähiaikoina lavoilla nähty ja aika harvakseltaan keikkoja on luvassa myös jatkossa. Jos liikut toukokuussa Liverpoolissa päin, niin Martians soittaa siellä kaksi keikkaa samana päivänä International Pop Overthrow -festivaalilla, jonne yhtye oli pyydetty mm. Ben´s Diapersin ja Daisyn ohella. Syksyksi on jotain vetoja suunnitteilla. Bändi pitää silti edelleen kiinni siitä periaatteesta, että HMM soittaa vain hyviä keikkoja. Pizzeriat ja nuorisotalot on koluttu jo kymmenen vuotta sitten. Bändin levynnimi-ketjua seuratessa ei pitäisi lainkaan ihmetellä miksi ranskalainen satamakaupunki lainasi HMM:n uusimmalle nimensä. Lisäpotkua valinnalle antaa se että kaikista Maan kaupungeista Marseillessa asuu eniten marsilaisia soluttautujia suhteessa kaupungin väkilukuun. Jostain syystä ne tuntevat siellä olonsa kotoisaksi. Marseilleen Hundred Million Martians muuten lähtee keikalle vaikka pizzerian nurkkaan, jos joku hoitaa lentoliput. Se on bändin mesta. Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.hundredmillionmartians.com Lukukertoja: 702 |
Hetero Skeleton
Employee Of The Month
Risto
The Notwist
Jonde
Posteljoona & ystävät
Daylight Dies
Hydrogyn
Sara
Ultimatium
Mambohammer
Tarot
Viikate
First Floor Power
Loost Koos
P. Paul Fenech