Hundred Million Martians: Solid Rock Planet

Plastic Passion

Viisimiehinen voimapopin ja punkin välimaastoissa rokkaileva HMM on viettänyt pitkää kesälomaa viime vuodet, mutta on nyt palannut kolmoslevynsä Solid Rock Planetin kanssa ja toivon mukaan pikkuhiljaa myös parrasvaloihin. Sillä riehakasta ja tarttuvaa rokkia veivaavan yhtyeen tuorein äänite on erittäin iloinen levy. Heti levyn avaavalla ehdottomalla hitillä Atoll veivaa menevä ja tarttuvan positiivisella asenteella varustettu rokkiryhmä. Kyseinen biisi vakuutti meikäläisen jo mainiolla parin vuoden takaisella Sue CD 3:lla, missä Atoll keinahtelee samoilla laineilla mm. The Hivesin ja Sweatmasterin kanssa. Kolme kitaraa ja taustalaulut mahdollistavat todella rikkaan soundin ja tuollaisen keikoilla kuorossa yleisöä huudattavan meiningin. Yhtään tylsemmällä terällä ei viiltele myöskään sinkkujulkaisu Stompalong Cassidy (Yeah Yeah Yeah), hivenen rauhallisempaa särötunnelmointia tarjoilee It’s All Yeah!. Wah-wahilla nykivä Genuine Plastic -discorokki johtaa keinuvaa matkaa kohti menojunalla rokkaavaa +1:stä, ...would you be my +1?. Poseerausrokkia tarjoilee puolestaan Out Of The Shade, voi vain kuvitella messevää kitarannostelua ja rockaavia stillejä keikkatilanteessa. Hipahtava slovari My Name Is April, voimapop-paahto My Way, keinuva Where The Sun Will Always Shine... Vielä vauhdikas punk-kohkaus Dumber! Louder! Faster! sekä miltei massiivisiin tunnelmiin kurkottava päätösraita Good Things, niin tämän kesän yksi parhaista hyvän mielen rokkilevyistä on purkissa. Levyn teemana oleva vähemmän angstia, enemmän tanssia toteutuu marsilaisten planeetalla erittäin onnistuneesti.