12.12.2007
Espoolainen Liplock on pistellyt nyt kaksi kohtuullisen hyvin toimivaa demoa Desibelin kuunteluun. Tiukan rock-särön ja tuimahkon naislaulun vastapainona kuullaan funkahtavaa otetta, miltei jazz-tunnelmia ja jopa ska-vivahteita. Talvella 2005 yhteen loksahtanut bändi hyväksyy tämän kokoon kehittämäni kuvauksen meiningistä.
Alun perin rumpali Jude, basisti Aku ja kitaristi Olli ryhtyivät soittamaan rokkia ja jammailemaan kolmistaan 2005 kesällä. Talveen mennessä homma alkoi kaivata muutakin ja herrat ryhtyivät rakentamaan oikeita biisejä ja etsimään laulajaa. Mikin taakse löytyi edellisen bändinsä kanssa juuri pillit pussiin laittanut Nelli, jolla kokoonpanolla tehtiin ensimmäinen, Desibelissäkin arvioitu demo. Demoa tehtäessä bändi huomasi, että toiselle kitaralle olisi käyttöä ja toiseen demoiluun mennessä mukaan oli löytynyt Juden serkku Ari. Kiteytettynä Arin mukaan tulo toi purkin liimaa ja yhdisti bändin sekä lisäsi soundiin syvyyttä.
Liplockin musiikki syntyy fiilispohjalta. Soitetaan sitä mikä tuntuu ja kuulostaa hyvältä. Keskinäinen kemia on alusta asti ollut kohdallaan. Kaikki jäsenet kuuntelevat aika erilaista musiikkia eli vaikutteita löytyy useasta eri genrestä. Yhtyeen monipuolinen soundi pohjaakin näiden näkemysten melko vapaasta kohtaamisesta. Muuten roolit jakautuvat siten, että Olli hoitaa ns. paperihommat, Nelli peeärrän, Jude treenikämppään liittyvät asiat ja Aku ja Ari tekniikkapuolen.
Nuori yhtye on saanut palautetta laidasta laitaan. Monet ovat huomioineet bändin musiikillisen kehityksen. Ensimmäisen demon rokkijunttauksen oheen on tullut muutama muukin elementti. Kaikenlainen palaute on tottakai aina tervetullutta, mutta pääasia on kuitenkin että viisikko itse on tyytyväinen. Ja tällä hetkellä asia on juuri näin.
