Julkaistu: 25.04.2004
Arvostelija: Mika Roth
Napalm
Kolme kiduttavan pitkää vuotta on kulunut siitä kun Itävaltalainen Dargaard julkaisi edellisen levynsä, mutta vihdoin viimein on odotus palkittu. Uusi pitkäsoitto Rise And Fall jatkaa suoraan siitä mihin edeltäjä The Dissolution Of Eternity aikoinaan jäi, eli kyseessä on orkestraalinen dark wave jonka toteutuksessa uskotaan enemmän klassisen musiikin kuin uudempien tyylien ratkaisuihin ja voimaan. Dargaard on yhä duo jossa yhtyeen perustaja Tharen soittaa kaikkia soittimia laulun jäädessä Elisabeth Toriserin vastuulle. Neidon ääni on edelleen, kuinkas muuten, kauniin kantava, eikä herra Tharenilla tunnu menevän sormi suuhun minkään soittimen edessä. Myös laatukriteerit ovat jälleen erittäin korkeat, mikä vain entisestään parantaa kuuntelukokemusta.
Oikeastaan Dargaardin näkemys musiikista vastaa tällä levyllä erehdyttävästi juuri äskettäin myös uuden levyn julkaisseen Dark Sanctuaryn vanhempaa tuotantoa. Mahtipontiset sovitukset runsaine perkussioineen, torvineen ja kuoroineen nostattavat sekä paisuttavat sävellyksiä välillä näiden äärirajoille asti, onneksi teosten rakenteet vielä kestävät tämän. Myös rauhalliset suvantokohdat jolloin patarummut vain väijyvät horisontin takana antavat tarvittavaa ’elintilaa’ jylhän komeille ja samanaikaisesti kauniin hauraille sekä iloisen eloisille sävellyksille. Melodiat tanssivat kuin päivänsäteet ohuen lehväkaton lävitse, ja kaikesta huokuu romanttinen keskiaikainen vaikutelma. Myös sanoituksellisesti liikutaan tiukasti vuosisatain takaisissa ajoissa jolloin kiire oli korkeintaan harvojen kaupunkilaisten etuoikeus, vai pitäisikö sanoa turhuus.
Huolimatta äärettömän upeista hetkistä löytyy Rise And Fallilta myös omat pienet heikkoutensa, sillä kappalejärjestys tuntuu olevan jotenkin aavituksen pielessä. Vahvan alkupuoliskon jälkeen levy jää hetkeksi hieman junnaamaan parin astetta vaatimattomamman sävellyksen takia. Muuta huomautettavaa ei sitten juuri olekaan, sillä niin taiteellinen kuin tekninenkin puoli on kuosissa. Dargaard on onnistunut luomaan neljännen levyllisen musiikkia, joka pystyy helposti kantamaan kuulijan jonnekin ajan ja paikan tuolle puolen – mikäli tämä vain niin haluaa.
Kommenttien keskiarvo: