Julkaistu: 11.04.2004
Arvostelija: Mika Roth
Avantgarde
Ranskalaisen Dark Sanctuaryn musiikki liikkuu bändin uunituoreella pitkäsoitolla ylimaallisessa kauneudessaan jo lähellä ehdotonta täydellisyyttä. Kun ryhmä julkaisi edellisen levynsä viime kesänä oli sillä kasassa jo runsaasti uutta materiaalia, koska levyn julkaisu oli venynyt studiosessioiden päättymisestä miltei vuoden verran. Niinpä uuden levyn äänitykset käynnistyivät jo viime vuoden elokuussa. Tämänkertainen lopputulos eroaa yllättävän paljon viime levystä, vaikka pitkäsoittojen materiaalia on työstetty käytännöllisesti katsoen yhdessä pitkässä jatkumossa.
Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy soitinvalikoiman akustisuuteen ja uudentyyppiseen aiempaa maanläheisempään toteutukseen. Vielä viime levyllä sävellysten taustat ja sovitukset olivat selvästi mahtipontisempia, ja sähköiset soittimet yhdessä koskettimien kanssa huomattavasti runsaslukuisempia. Nyt lähes kaikki soittimet ovat orgaanisia ja etenkin piano, akustiset kitarat, viulut sekä sellot ovat saaneet runsain mitoin lisää tilaa. Dame Pandora vastaa jumalaisella äänellään miltei kaikesta vokalisoinnista, eikä naisen tulkinnasta löydä pahaa sanottavaa. Etenkin miltei täysin lauluun nojaavat kappaleet L’adieu à l’Enfant II ja L’instant Funèbre saavat kylmiä väreitä laukkaamaan pitkin selkää. Dark Sanctuaryn musiikkia voisi luonnehtia goottivaikutteiseksi klassiseksi musiikiksi, jossa eteerisyys ja keveys kohtaavat hauraista osista kasautuvan ylimaallisen voiman. Laulukielenä käytettävä ranska antaa vielä oman lisänsä, ja niiden jotka väittävät, ettei tästä kulttuurikielestä löydy mitään kaunista sopisi kuunnella tämäkin levy tarkoin.
Vaikka levylle kertyy mittaa yli 73 minuuttia ei se missään vaiheessa osoita pienimpiäkään väsymisen merkkejä, ei vaikka sen kuuntelisi joka päivä parikin kertaa. Tästä kuuluu suuri kiitos erittäin harmoniselle kokonaisuudelle jonka yksi tärkeä osa on huolella mietitty kappalejärjestys. Toinen erityisen tärkeä tekijä on koko kokonaisuuden onnistunut sovitus siten, että levy on yksi suuri matka, jossa vain pysähdytään silloin tälloin hetkeksi pitämään taukoa. Uskomattoman kaunis levy jota kuunnellessa ajantaju katoaa ja mielen täyttävät rauhaisat kuvat tätä huomattavasti paremmasta maailmasta. Kiitos ja syvä kumarrus.
Ranskalainen Dark Sanctuary perustettiin vuonna 1996. Yhtye soittaa tummempaa rauhallista musiikkia jossa klassinen musiikki ja tumma goottityylinen tunnelmointi kohtaavat. Lähes kaikki soittimet ovat orgaanisia ja etenkin piano, akustiset kitarat, viulut sekä sellot saavat runsain mitoin tilaa. Laulukielenä käytetään tietysti miltei jatkuvasti ranskaa.
Dame Pandora - laulu
Arkdae - koskettimet ja kitara
Hylgaryss - koskettimet ja kitara
Sombre Cÿr - basso, perkussiot
Ahesdis - viulu
Linkit:
dark-sanctuary.com
facebook.com/DarkSanctuaryOfficial
darksanctuary.bandcamp.com
(Päivitetty 1.4.2023)