Julkaistu: 23.09.2022
Arvostelija: Mika Roth
Alakulttuuritalo
Ei liene mikään valtiosalaisuus, että pidän motorikin naksutuksesta ja 70-luvun krautrockin analogisista syntetisaattoreista. Helsinkiläinen M75! ryöväsi näin sydämeni jo siinä vaiheessa, kun Kylpyamme ja kaikulaite / Vakoiluasema -tuplasinkku päätyi käsiini vajaa vuosi sitten.
Tuon jälkeen keväisellä Kuulet ääniä / Nämäkin äänet unohdetaan -tuplasinkulla soundipalettia lavennettiin kasarin puolelle. Ei mitenkään alleviivaavasti, mutta yhtymäkohdat 80-luvun alun uuden aallon synaisempaan laitaan ponnahtivat kiistatta näkyville, vaikka huulista jäivätkin mustat värit jonnekin kaukaiselle rannalle. Eikä 60-luvun loppukaan jäänyt tuolloinkaan vaille huomioita, etenkin kun pysytellään henkisesti tiukasti Länsi-Saksan rajojen sisäpuolella.
Kaikki neljä em. raitaa on otettu mukaan myös debyyttialbumille, jolla Motorik Beat puolustaa otsikkoaan kraftwerkmaisesti ja latoo satunnaisen kuulijan eteen sellaiset soundiautobahnit, että tie suorastaan vilisee silmissä matkalla Düsseldorfiin. M75! puksuttaakin asemalta asemalle samanlaisella luontevuudella ja arvokkuudella, etteivät nämä ausländerit pistä silmään tai särähdä korvaan millään tavoin.
Reaalimaailma on siis hallussa, eivätkä utopiatkaan ole ääninauteilta suojassa. Minusta kasvaa sieniä linkoaa äänimatkailijat taivaiden kansille hopeisissa avaruuspuvuissaan, sillä onhan näissä karkeloissa kosmische terminä yhtä rakas kuin em. kraut. Kimaltelevat soundit ja säihkyvät sfäärit ohjatkoot näennäisfuturistisia sukkuloitamme matkalla halki kosmoksen salaisuuksien. Ja loungen puolella viihtyykin ongelmitta soundien hivellessä antennikypärien sisäpintoja.
Pillereiksi puristetut braatvurstit ja smootheiksi muunnetut vehnäoluet ovat siis rakenteiltaan tuttuja, vaan miltä maistuu analogisilla syntetisaattoreilla ja kelpo rumpukoneilla kasattu kahdeksan raidan Synteettinen herätysliike? Lähes täydelliselle, väittäisin. Jäin kaipaamaan sitä viimeistä iskua, nostoa, yllätystä tai kristallia, joka olisi muuntanut erittäin hyvän erinomaiseksi, mutta ainakaan vielä en ole sitä löytänyt.
Helsinkiläisen Matti Härkösen sooloprojekti, joka sai alkunsa vanhaan liinavaatekaappiin hiljalleen kerätyistä analogisista syntetisaattoreista ja rumpukoneista.
Linkit:
instagram.com/m75musik
m75musik.bandcamp.com
(Päivitetty 5.3.2024)