Medeia: Cult

Fullsteam Records

Medeia on noussut lehdistön silmissä Rotten Sound -Keijon kakkosprojektin asemasta yhdeksi vuoden puhutuimmista metallitapauksista silmänräpäyksessä. Lyhyillä, perinteisiä biisikaavoja hylkivillä raivonpurkauksilla itseään ilmaiseva yhtye välittää teemalevyksi puetulla Cultilla ydinsodan jälkeisiä tunnelmia synkin ja aggressiivisin sävelin. Alternative deathmetal -nimikkeellä musiikkiaan markkinoinut Medeia on ainakin omassa levyhyllyssäni tyylillisesti ainutlaatuista tavaraa, joten tämä tamperelaisyhtyeen kakkosalbumi nousi oikein piristäväksi tapaukseksi promokiekkojen ehtymättömässä virrassa.

Medeian musassa koukut eivät aina ole kertosäkeissä, eikä kertsejä jokaisesta biisistä löydykään. Musiikkia ei voi oikein kuvailla tarttuvaksi tai mieleenpainuvaksi, eivätkä biisit vaadi palaamaan luokseen. Jokin silti kiehtoo akselilla tunnelmallisuus-teknisyys-aggressiivisuus ja meininki tällä puolen tunnin mittaan puristetulta levyltä välittyy mainiosti. Kaahaus tempaa herkästi mukaansa ja rajut, koukukkaat kitaralinjat eivät kulje hetkeäkään turhan simppelisti. Keijo Niinimaan jo entisestään legendaariseksi arvostettuun multakurkkuun on kasvanut tervetulleita kukkasia bläkkisrääkymisen muodossa, eli kunnossa olevia puitteita alkaa olla runsaasti.

Koskettimien paikka tässä kitaralla sävelletyssä musassa on kesällä ilmestyneen EP:n tapaan harmillisen sivussa. Hienon soittimien kapasiteettia käytetään aivan liian vähän, kun se jo nykyisellä käyttömäärällään on merkittävimpänä osana yhdessä lyriikoiden kanssa luomassa levyn tunnelmaa. Jo toisen kerran goottisynat saavat minulla aikaan kylmiä väreitä, kun muutenkin levyn iskevimmäksi biisiksi nousevassa Cold Embracessa Laura Dziadulewiczin kiipparikuviot ovat suorastaan maagisia, kuten Medeia-EP:n Na1:ssa konsanaan. Muina biiseinä Cultilta esiin nousevat niin ikään maukkailla kosketinosuuksilla sävytetty Made Flesh Again sekä jo monesti mainitulta EP:ltäkin tuttu Unholy Communion.

Esimakuna Cultista julkaistu EP väläytti bändin osaamista, mutta jäi silti perushyväksi kolmen tähden kokonaisuudeksi. Cult on ainakin askeleen verran edellä, mutta omasta mielestäni se ei ole niin erinomainen tekele, kuin eri tahojen puolesta on annettu ymmärstää. Mielenkiintoinen, hyvin toteutettu ja laadukas paketti se toki on, mutta pari keskinkertaisempaa vetoa mahtuu mukaan ja monille Cult lienee jopa vähän liian vaikea pala purtavaksi. Edes askeleen verran kaupallisempana paskana tämä saattaisi toimia vielä paremmin (ja lisää synaa!), mutta veisikö se askel bändiä väärään suuntaan juuri kun sen omaleimainen soundi on nostanut bändin pinnalle? Niin tai näin, uskon Medeialla olevan meille metallisteille vielä paljon annettavaa.