Manzana: Babies of Revolution

Dynamic Arts Records

Manzanan toinen albumi pistää hiljaiseksi, mutta ei suinkaan positiivisessa mielessä. Puolentoista vuoden takainen Nothing As Whole As A Broken Heart oli ylipitkästä nimestään huolimatta napakka paketti, jolla rock rollasi, metalli maistui ja suomalais-ugrilaiset tummat sävyt yhdistyivät amerikan-meininkiin luonnollisella tavalla.

Kaikki nuo saavutukset pyyhkiytyvät kuitenkin vajaassa viidessä minuutissa viemäriin, kun albumin avaava Wash My Sins Away esittää ohjelmajulistuksensa. Manzana on päättänyt uudistaa palettiaan, mutta siinä samalla jotain tuikitärkeää on hukkunut, eikä moderneilta kuulostavien äänien sekamelskasta pysty enää erottamaan itse kappaletta, puhumattamakaan mistään koukuista. Babies of Revolution onkin kautta linjan voimatonta, suunnatonta sekä laiskan tuntuista pyristelyä, jota kuunnellessa tulee kerran toisensa jälkeen ihmeteltyä, että mitä tällä bändielle oikein tapahtui. Sama juoni toistuu kappaleella toisensa perään, sillä biiseistä saattaa kyllä kuulla silloin tällöin pinnan alla muhivan potentiaalin, mutta käsittämättömän surkeat soundit sekä puolivillaiset sovitukset pitävät huolen siitä, ettei yksikään yritys pääse alkua pidemmälle. Manzana ei ole menettänyt lahjojaan, se on vain menettänyt tyylitajunsa, suuntansa ja sielunsa. Uudistuminen uudistumisen itsensä nimissä on vaarallinen asia, etenkin kun kukaan ei tunnu tietävän mihin tässä ollaan oikein menossa.