Manzana: Nothing As Whole As A Broken Heart

TRC Records

En tiennyt aluksi mitä oikein odottaa, kun sain Manzanan debyyttilevyn käsiini. Albumia edeltänyt Falling To Pieces sinkku sisälsi kieltämättä kaikki tarttuvan popmetallin parhaat puolet ja toimivimmat koukut, mutta riittäisivätkö nuo tuhat ja yksi kertaa käytetyt tarpeet kokonaiseen pitkäsoittoon?

Nothing As Whole As A Broken Heart tarvitsee käyttää soittimessa vain pariin otteeseen, kun vastaus kysymykseen on jo kristallinkirkas – Manzanalta löytyy kaikki tarvittavat palikat todelliseen läpimurtoon ja lienee vain ajan kysymys, koska se tulee tapahtumaan. Albumin kappaleet ovat popmaisuudessaan vastustamattoman tarttuvia, rankat metallielementit toimivat kuin End Of Youlla ja kumppaneilla konsanaan, eikä soittotaitokaan tuota minkääasteisia ongelmia. Kun Piritta Lumous omaa vielä äänen, joka sulattaa juustovoileivänkin huoneen poikki, alkaa ns. voittajapaketti olla jo kasassa.

Erityisesti albumin alkupuoli on todellista hittiparaatia. Konesoundeilla hitaasti käynnistyvä ja nopeasti raskasmetallisen haarniskan ylleen pukeva Pain on lähestulkoon täydellinen aloitusraita. Raskas kitarointi, pulputtavat konesoundit yhdistettynä tanakkaan rytmisektion soittoon, sekä tietysti aivan törkeän nopeasti tarttuva kersti. Voilà! Ensimmäinen ässä on valmis ja lisää on tulossa heti perään. Periaatteessa mikä tahansa albumin yhdeksästä raidasta voitaisiinkin valjastaa sinkuksi, mikä kertonee riittävästi kappalemateriaalin tarttuvuudesta.

Manzanan avaus on pienistä puutteistaan huolimatta sen verran komea, että yhtyeen tulevaisuuden pitäisi olla turvattu. Vaikka eri suunnista omaksutut elementit ja palaset ovat esikoisella vielä hieman sulamattomia, alkaa bändin oma soundi muodostua jo hyvää vauhtia. Tässä saattaa siis kyteä vielä jonkin suuremmankin tulen alku.