Rockhopper

Suomenniemen oudoin kuolleista koostuva heimo Kuolleet Intiaanit julkaisee alustavien suunnitelmien mukaan toisen pitkäsoittonsa elokuussa. Uutta kiekkoa ennakoiva ja promoava 4D-EP on siis paljon vartiana, vahvistihan bändin debyyttialbumi Puuluuranko melkoisesti nelikon kulttimainetta.

Kuten arvata saattaa, uusi ep lähtee rohkeasti seikkailemaan uusille ulapille. Levyn nimessä mainittua neljättä ulottuvutta käsittelevä aloituskappale Kun ei tiedä että tietää että on toki monilla tavoin perinteinen Intiaanit biisi, mutta samalla sen sävyissä on jälkiä taiteellisesta murroksesta. Neuroottisen nykivästi etenevä sävellys, joka matkalla intoutuu valssiksikin, omaa vinhaa tarttuvuutta ja mystistä taikaa. Kakkosraita Viimeinen pari ilmasta alas pistää, jos mahdollista, vielä aloitusraitaakin paremmaksi. Mietiskelevän maalaileva western-kitara, Lynchmaisen vino tunnelma ja teatraalinen lausunta raottavat tulevaisuuden paksuja samettiverhoja, nytkin kappale kuulostaa samanaikaisesti tutulta ja tyystin uudelta. Erityisesti kertosäkeen joukkolausunta tuo mieleen miltei teatterin.

Ja puhuttaessa teatterista – lähes yksitoistaminuuttinen kuunnelma Keskustelu tuntemattoman kanssa vie yhtyeen ensi kertaa täysin ulos musiikista. Numero on sinänsä mielenkiintoinen, mutta samalla hieman turhanoloinen. Toki nelikon livekeikkojen – eli näytösten – luonne on aina ollut lähellä teatteria, mutta levyllä tuo sama idea ei jaksa ehkä sittenkään kantaa loppuun asti. Kuunteleehan raidan jokusen kerran, mutta sen jälkeen kuunnelmalla ei ole enää sen kummempaa merkitystä. Samoin viimeinen siivu Ramadan yöt, joka on Käärmeet yhtyeen esittämä, ei tunnu päätyneen aivan oikealle julkaisulle.

4D-EP tarjoaa siis kaksi uutta Kuolleet Intiaanit kappaletta, yhden kuunnelman sekä yhden kaveribändin esityksen. Kaksi ensimmäistä raitaa nostavat silti erinomaisuudellaan odotuksia tulevaa albumia kohtaan. Ep:n muukin anti on toki rikastuttavaa, mutta musiikillisesti melko mitäänsanomatonta. Kiinnostavaa on nähdä, josko heimo innostuu esittämään Keskustelu tuntemattoman kanssa teoksen joskus keikallaankin – se voisi olla jo todella erilainen kokemus, näin näytelmällisestä suunnasta katsottuna.