Julkaistu: 27.05.2005
Arvostelija: Mika Roth
Firebox
Vuoden 2003 lopulla debyyttilevynsä Empty World Excursion julkaissut, ja desibelin valokeilassakin käväissyt kotimainen ShamRain on kuluneiden puolentoista vuoden aikana vaihtanut levy-yhtiötä ja kasvanut yhdellä jäsenellä. ShamRainin musiikkiin nämä muutokset eivät ole onneksi juurikaan vaikuttaneet, ainakaan negatiivisessa mielessä. Yhtyeen tyyli onkin edelleen vuoroin melankolisen tummaa ja eteerisen kaunista, vuoroin taas puhtaammin dark rockaavaa ja suorempaa. Uusi jäsen on toiseen kitaraan tarttunut Mikko Kolari, joka hoitaa samalla akustiset kitaraosuudet. Samalla musiikki on muuttunut helpommin lähestyttäväksi, kiitos rahdun verran lisääntyneen kitaravetoisuuden sekä tasapainoisemman äänimaiseman.
Vaimeasti käynnistyvä, miltei intromainen Into Nothingness johdattaa kuulijan ShamRainin maailmaan, Mika Tauriaisen herkän ja tunnetta tihkuvan äänen toimiessa oppaana. Seuraavana soivat Still Aeon ja To Leave edustavat pitkäsoiton tarttuvinta osastoa, jossa sellaisten nimien kuin The Cure ja Anathema ilmaan heitteleminen ei ole lainkaan vastuutonta. Kaikkein kirkkain hetki on kuitenkin vielä hyvän matkaa edessäpäin, sillä puolessavälissä kuultava Slow Motions on se levyn todellinen mestariteos jossa kaikki vain loksahtaa täydellisesti kohdalleen.
Surumielisten kitararaitojen vastapainoksi on tarjolla vielä huomattavasti ambientmaisempia ja rauhallisempia raitoja. Nämä surun kauneudessaan lähes pakahduttaviksi kasvavat leijailut rakentuvat vielä selvemmin koskettimien ja Tauriaisen äänen saumattomaan yhteistyöhön, muiden soitinten jäädessä yleensä suosiolla taustatukijoiksi. Näistä seesteisimmistä raidoista etenkin alkupuolella kuultava Aura ja suorastaan viiltävän kauniin melodian varaan rakennettu A Woeful Song iskevät koukkunsa todella syvälle.
ShamRain on pienillä muutoksilla ja sävyjen vaihdoksilla onnistunut luomaan todella vahvan seuraajan debyytilleen. Ensimmäistä levyä vaivanneet lastentaudit ovat nyt takanapäin, ja oma tyyli ja idea on nähtäväna selkeämpänä kuin koskaan. Tästä on hyvä jatkaa surutyötä.
Unenomaista, eteeristä ja kauniin tummaa rockia.
"Sellaista eteeristä ja melankolista matskuahan se on. Suhteellisen paljon mahtavan kuulosia syntikoita, jotka tuo sellaista tiettyä ilmavuutta ja leijuvaa tunnetta musaan. Ensiluokkaista murjotusmusiikkia, kuten eräässä arviossa sanottiin."
Minna Sihvonen – laulu
Mikko Kolari – kitara
Jukka Laine – rummut
Matti Reinola – basso, syntetisaattori
Kalle Pyyhtinen – kitara, syntetisaattori
Linkki:
shamrain.net
(Päivitetty 3.9.2011)